Ero sivun ”Kytö (Espoo)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 19037291, jonka teki 88.115.91.112 (keskustelu): toimi vartiolinnakkeena 152 50 T -kaluston alasajoon saakka Merkkaus: Kumoaminen |
linnakkeen historiaa |
||
Rivi 17:
| valtio = [[Suomi]]
}}
'''Kytö''' on entinen linnakesaari [[Espoo]]ssa viitisen kilometriä etelään [[Suvisaaristo]]sta. Saari on metsäinen, noin 16 hehtaarin kokoinen ja noin kymmenen metrin korkuinen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17468;17633;17745;17805;46048 | Nimeke = Viikon nimi 11/2005: Kytö | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Espoon kaupunki | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = }}</ref> Saaressa on kaksi deaktivoitua rannikkotykkiä ja 1930-luvulla rakennettu tulenjohtotorni.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2002/06/116297 | Nimeke = Vantaan maaoikeus: Kytön saari kuuluu Espoolle | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = MTV3.fi | Ajankohta = 3.6.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = }}</ref>
[[Tiedosto:Kyto karringen loisto.jpg|left|thumb|Toinen Kytön pohjoispuolella olevista luodoista, Norra Kytökärringen.]]
Kytö ja sitä ympäröivät luodot jäivät aikoinaan [[isojako|isonjaon]] ulkopuolelle, minkä seurauksena omistusoikeus saariin on ollut pitkään epäselvä. Venäjän armeija käytti saaria vuosina 1914–1918. [[Tarton rauha]]ssa Venäjän armeijan omaisuus siirtyi Suomen valtiolle, ja siitä lähtien [[Suomen puolustusvoimat|puolustusvoimat]] hallinnoi aluetta omistajan tapaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pekka Lehtonen | Otsikko = Kiinteistöjärjestelmästä löytyi Kytön mentävä aukko | Julkaisu = Tietoa maasta | Ajankohta = 2005 | Vuosikerta = | Numero = 2 | Sivut = 8–9 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Selite= | Tunniste= | www = http://www.maanmittauslaitos.fi/Tietoa_maasta_22005.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Kytöön oli sijoitettu rannikkotykkipatteri kenraalimajuri Väino Valveen helmikuussa 1940 antaman esityksen mukaisesti.<ref>Enqvist 2007, s. 207.</ref> Sotien jälkeisissä rannikkotykistön ryhmityssuunnitelmissa Kytöä esitettiin säilytettäväksi Porkkalan muuttuneen tilanteen vaikutuksesta joko miehitettynä [[Linnake (sotilasyksikkö)|rannikkolinnakkeena]] tai miehittämättömänä vartiolinnakkeena.<ref>Enqvist 2007, s. 236.</ref><ref>Enqvist 2007, s. 242.</ref> Rajavartiolaitos käytti linnakkeen kasarmirakennusta jatkosotaa seuranneina vuosina [[Porkkalan vuokra-alue]]en valvontaan.<ref>Enqvist 2007, s. 360.</ref> Linnakkeen aseistukseksi valmistui vuonna 1969 uusi [[152/50 T]] -patteri<ref>Enqvist 2007, s. 311.</ref> ja saarta tutkittiin 1980-luvulla mahdollisena [[100 TK]] -patterin sijoituspaikkana. Jälkimmäisiä tykkejä ei kuitenkaan päädytty asentamaan Kytöön.<ref>Enqvist 2007, s. 324.</ref>
Kun valtio vuonna 2000 luovutti Kytön Espoon kaupungille, kävi ilmi, ettei valtiolla ollutkaan riidatonta omistusoikeutta saareen. [[Maaoikeus]] päätti vuonna 2002 Kytön kuuluvan valtiolle, mutta [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]] kumosi päätöksen vuonna 2005.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050028 | Nimeke = KKO:2005:28 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Korkeimman oikeuden vuosikirjapäätös | Julkaisu = Finlex | Ajankohta = Ratkaisun antopäivä 1.3.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 26.2.2019 | Kieli = }}</ref> Uudessa kiinteistönmääritystoimituksessa Kytöstä muodostettiin itsenäinen tila, jonka omistusoikeus jäi erikseen selvitettäväksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maanmittauslaitos.fi/Kytosta_muodostetaan_uusi_tila.htm | Nimeke = Kytöstä muodostetaan uusi tila - Toimitusmiesten mielestä Edelmannit omistajia, Espoon kaupunki eri mieltä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 22.9.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Viitattu = 26.7.2010 | Kieli = }}</ref> Nykyään Kytö on yksityiskäytössä.<ref name="rannikko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uudenmaanliitto.fi/files/1558/Rannikkolinnakkeiden_tulevaisuus.pdf | Nimeke = Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus | Tekijä = Juhani Ahlman | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uudenmaan liitto | Viitattu = 7.11.2011 | Kieli = }}</ref>
Rivi 30:
<br clear="all"/>
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä =Enqvist, Ove | Nimeke =Kellä saaret ja selät on hallussaan... – Rannikkopuolustuksen aluekysymykset autonomisessa ja itsenäisessä Suomessa | Vuosi =2007 | Sivu =313–314 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos | Isbn =978-951-25-1778-7 | www =http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202151382 | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =2.11.2019}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
| |||