Ero sivun ”Kokaiini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Farmakologia ja toksikologia teoksen uusin painos 10 vuodelta 2018 ei enää sisällä tätä tietoa. Eläinkokeissa ristitoleranssi muodostuu esim. https://link.springer.com/article/10.1007/BF00431751 ja https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8613921 |
→Kokaiini Suomessa: neutraalia kieltä |
||
Rivi 77:
Kokaiini saapui Suomeen varsin nopeasti. Jo [[1870-luku|1870-luvulla]] ainakin [[Turku|Turussa]] Rahmin apteekissa myytiin kuivattuja kokanlehtiä. [[Rauma]]n kaupunginlääkäri Johannes Collan (1841–1891) julkaisi vuonna 1878 laajan artikkelin "Om coca", jossa hän kertoi myös omista kokeiluistaan: hän vaelsi 16 virstaa (noin 17 kilometriä) lumihangessa ja pureksi 3 drakman (noin 11 gramman) verran kokanlehtiä eikä tuntenut väsymystä, nälkää eikä janoa. Hän myös tutki kokanlehtien pitkäaikaista vaikutusta itseensä pureksimalla niitä päivittäin. Collan mainitsi myös, että Turun lääninsairaalan ylilääkäri Karl Robert Paqvalin (1842–1923) määräsi kokaiinia elohopeaperäiseen suutulehdukseen (''stomatitis mercurialis''), joka johtui [[kuppa]]taudin hoitoon käytetystä [[elohopea]]sta.<ref>Johannes Collan: Om Coca. ''Finska Läkaresällskapets Handlingar'' 1878 (20. vsk.), s. 251–253, 257. [http://www.mlang.name/arkisto/coca/collan-1878.html Artikkelin verkkoversio.]</ref> Kokaiinia käytettiin myös [[tupakka|tupakoinnista]] vieroittamiseen.<ref name="gg1">Ylikangas 2009: 45.</ref>
Vuonna 1886 suomalaisissa lehdissä alettiin jo suhtautua varauksellisemmin kokaiinin vaikutuksiin ja sitä alettiin pitää vahingollisena nautintoaineena. Vuoden 1888 asetuksen nojalla kokaiinia sallittiin myytävän ainoastaan apteekeissa. Itsenäistymisen jälkeen kokaiinin
Kalleutensa vuoksi kokaiini oli aluksi vain seurapiirien ja taiteilijoiden muotihuume, ja siitä tuli "modernin ja ilotteluhaluisen [[1920-luku|1920-luvun]]" tunnusmerkki. Kokaiinin aiheuttamat ongelmat jäivät kuitenkin lähes kokonaan [[Suomen alkoholin kieltolaki|kieltolain]] (1919–1932) aiheuttamien ongelmien varjoon. Kokaiinia salakuljetettiin maahan huomattavassa määrin, ja lääkärit, sairaanhoitajat ja apteekkihenkilökunta saivat sitä vaivattomasti käyttöönsä.<ref>Ylikangas 2009: 65–75.</ref>
| |||