Ero sivun ”Vuolijoen kartano” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Vuolijoen kartano''' eli Wuolijoen rustholli sijaitsee [[Hauho|Hauholla]] [[Vuolijoki (Hauho)|Vuolijoen]] kylässä. Kartano toimi [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] kirjoittaman [[Niskavuori]]-näytelmäsarjan esikuvana. Kartano on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Wuolijoen kantatila on Paulin rustholli, jonka
Juho Erkinpoika Wuolijoki (1798–1869) alkoi isännöidä tilaa vuonna 1830. Hänen puolisonsa oli Henriika Loviisa Erkintytär (1814–1882). Pariskunnan neljästätoista lapsesta kymmenen eli aikuisikään. Heidän poikansa [[Juho Wuolijoki]] isännöi Wuolijoen tilaa 1870–1911 puolisonsa [[Serafina Lagervik]]<nowiki/>in kanssa. Pariskunnan vanhin poika, [[Wäinö Wuolijoki]], isännöi tilaa 1911–1947.<ref>Wuolijoki, s. xi–xiii</ref> Nuorempi poika [[Sulo Wuolijoki|Sulo Wuolijok]]<nowiki/>i avioitui vuonna 1908 virolaisen ylioppilaan [[Ella Maria Murrik]]<nowiki/>in (sittemmin Hella Wuolijoki) kanssa. Avioliitto päättyi eroon 1923. Hella Wuolijoki kirjoitti kuuluisan Niskavuori-sarjansa käyttäen esikuvanaan Vuolijoen kartanoa ja siinä asuneita henkilöitä.
Vuosina 1741-1886 tila oli jaettu kahteen osaan, Vanhaantaloon ja Eerontaloon. Vanhantalon päärakennuksen vanhimmat osat on rakennettu 1700-luvun lopulla. Sen suuri tupa on mahdollisesti 1830-luvulta. Rakennus on saanut klassistisen ulkoasun vuonna 1921, ja sen suunnitteli professori [[Carolus Lindberg]]. Vanhatalo on nykyinen Vuolijoen kartano. Eerontalon pitkä päärakennus on 1800-luvun keskivaiheilta. Lindberg suunnitteli myös Eerontalon korjauksen 1920-luvulla. Eerontalo on nykyään Alitalo. Harmaakivinen navetta on vuodelta 1899 ja luhtiaitta on rakennettu vuonna 1793. Vuolijoen kulttuurimaisemaan kuuluu myös Syrjäsen tilan vanha riihi.<ref>Häme-Wiki</ref>
Wuolijoen kartanoa isännöi nykyään Erkki Wuolijoki, joka on Wäinö Wuolijoen pojanpoika ja kuudes saman suvun isäntä Wuolijoen kartanossa. Kartano on pelkästään yksityiskoti eikä se ole avoinna yleisölle. <ref>Sydän-Hämeen Lehti</ref>
== Lähteet ==
* Wuolijoki, Erkki: ''Niskavuoren henki''. Hämeenlinna: Karisto Oy, 2015. ISBN 978-951-23-5877-9.
* Häme-Wiki https://www.hamewiki.fi/wiki/Vuolijoen_kartano
* Sydän-Hämeen Lehti https://shl.fi/2015/07/01/niskavuorelaisuuden-ytimessa/#cebd1720
===Viitteet===
| |||