Wikipedia

Ero sivun ”Jäätiköiden virtaus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p "s. luku–luku"
Rivi 11:
[[Tiedosto:Antarctica glacier flow rate.jpg|thumb|Etelämantereen jäätikön laskettu teoreettinen virtausmalli<ref>http://www.ipy.org/index.php?/ipy/detail/asaid</ref>.]]
 
1800-luvulla ajatuksen [[Grönlannin mannerjäätikkö|Grönlannin jäätikön]] virtauksesta esitti [[Hinrich Johannes Rink|Hinrich Rink]]<ref name="v2"/>. Varsinkin [[vuoristojäätikkö|vuoristojäätiköiden]] virtaus on hyvin todennettu<ref>EB 20, fig6 s 736, fig 7 s 737, fig 10 s 741</ref><ref>Ratia, sivu 30</ref> ja näkyy monesti jäätiköiden muodostakin. Esimerkiksi Grönlannissa<ref name="joughlin"/><ref name="Simpson">{{Verkkoviite | Osoite =http://news.discovery.com/earth/greenland-ice-map-120710.html | Nimeke =Greenland Ice Motion Mapped: Big Pic | Tekijä = | Selite =Earth News | Julkaisu =Discovery News | Ajankohta =10.7.2012 | Julkaisija =Sarah Simpson, Image courtesy Eric Rignot and Jérémie Mouginot | Viitattu =19.7.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> ja [[Etelämanner|Etelämantereella]]<ref name="jounglin_antarctica"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ess.uci.edu/researchgrp/erignot/projects/velocity/gallery | Nimeke =Ice Velocity Map | Tekijä = | Selite =Caption: Antarctic ice velocity derived from ALOS PALSAR, Envisat ASAR, RADARSAT- 2 and ERS-1/2 satellite radar interferometry color coded on a logarithmic scale and over- laid on a MODIS mosaic of Antarctica. | Julkaisu = | Ajankohta =2011 | Julkaisija =Rignot Research Group | Viitattu =19.7.2012 | Kieli = }}</ref><ref name="Rignot_et_al_2011">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencemag.org/content/333/6048/1427 | Nimeke =Ice Flow of the Antarctic Ice Sheet | Tekijä = E. Rignot, J. Mouginot,B. Scheuch | Selite =DOI: 10.1126/science.1208336 | Julkaisu = Science 9 September 2011 Vol. 333 no. 6048 pp. 1427-1430 | Ajankohta =Published Online August 18 2011 | Julkaisija = Science| Viitattu = 19.7.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="Cuffley_2011">Antarctic Ice Flow Revealed, Kurt M. Cuffey, Science 9.9.2011: Vol. 333 no. 6048 pp. 1386-13871386–1387 DOI: 10.1126/science.1211157</ref> jäätiköiden liikettä on mitattu nykyisin mm. geodeettisilla<ref>North Pole, South Pole, Bernhardt Imbert, 1992, s. 166-167166–167, Luku Documents/Antarctica Ice</ref> ja tutkasatelliiteilla. Vuoristojäätikön liike riippuu jään paksuudesta, liukukulmasta, alustakourusta<ref name="v5"/> ja tapahtuu yleensä nopeudella 0,1–2 m päivässä<ref name="v5"/>. Monet vuoristojäätiköt virtaavat päivällä nopeammin kuin yöllä. Suurimmillaan nopeus voi olla 11–75 metriä päivässä. Grönlannin mannerjään ulosvirtausjäätiköt purkavat jäävuoria mereen jopa 20 metrin päivävauhtia<ref>Otavan suuri ensyklopedia 4, s. 2508-25092508–2509.</ref>. Grönlannissa jää virtaa vuorten välistä mereen yleensä vauhdilla 1–4 km/v, jopa yli 7 km/v<ref name="Tulivuorista_226">Tulivuorista jääkausiin, s. 226.</ref>.
 
Mannerjäätikkö virtaa ulospäin jäätiköiden keskellä olevista satulamaisista harjanteista ja jääkupoleista, jotka toimivat virtauksen jakajina. Harjanteissa ja kupoleissa virtaus on hidasta. Nykyään mannerjäätiköiden virtausta on tutkittu satelliiteilla tehdyillä tutkamittauksilla<ref>[http://environmentalresearchweb.org/cws/article/opinion/30465/1/antarctica Antarctica]</ref><ref>[http://web.archive.org/20070505180738/earth.esa.int/brat/html/appli/ice/ice_sheet_en.html Radar altimetry tutorial, 1.3.1. Ice sheets]</ref><ref>[http://scienceblogs.com/gregladen/2008/01/new_study_of_antarctic_ice_los.php New Study of Antarctic Ice Loss]</ref> ja myös laadittu erilaisia kilpailevia tietokonemalleja virtauksille<ref>[http://ralph.swan.ac.uk/glaciology/people/dmansell/ Damien Mansell]</ref>. Mittauksiin osin sovitettujen mallien mukaan jää virtaa laajoilla alueilla hyvin hitaasti, alle 10 metriä vuodessa<ref name="v3"/>.
Rivi 32:
Kun jään paksuus ja paine kasvaa yli tietyn rajan, [[Jääkide|jääkiteet]] muokkautuvat uudelleen, mikä mahdollistaa jään muovautumisen. Jääkiteet nimittäin järjestyvät yhdensuuntaisiksi kerroksiksi, jotka voivat leikkausjännityksen takia liukua toistensa ohi kuin korttipakan kortit<ref>Ratia, s. 28.</ref>. Jääkiteet hajoavat liuskoiksi<ref name="Baird_1970_hämmästyttävä_luonto_179">Baird 1970, Hämmästyttävä luonto, s. 179.</ref>. Jään muovautuminen on myös mahdollista siten, että sen kiteiden atomikerrokset liukuvat toistensa ohi<ref>Encyclopedia Britannica 20, Ice and Ice formations, s. 731.</ref>.
 
Alle 30 metriä paksu jää vain jyrkässä rinteessä, jossa jäähän kohdistuva muovaava rasitus on hyvin suuri. Jo 30–50 metriä paksu jää muuttuu kimmoisaksi, ja yli 50 metriä paksu jää alkaa virtaamaan. Jää muuttuu silloin ennen murtumistaan jossain määrin taipuisaksi tai siirappimaiseksi. Kun jäähän kohdistuu paine, se käyttäytyy ensin [[elastisuus|elastisesti]], sitten jossain määrin [[viskositeetti|viskoosi]]n nesteen tavoin, mutta paineen edelleen kasvaessa lähestyy [[plastisuus|plastista]] ainetta.<ref>EB20, sivu 732-733732–733</ref> Jään paine ja siihen kohdistuva rasitus riippuvat toisistaan [[Glenin laki|Glenin lain]] mukaan.<ref name="v6"/><ref name="v1"/> Jään viskoosisuus, plastisuus ja muut ominaisuudet riippuvat voimakkaasti lämpötilasta. Jää on taipuisaa lähellä sulamispistettään.<ref name="Baird_1970_hämmästyttävä_luonto_179"/> Jää muovautuu kymmenen kertaa heikommin kylmässä –15&nbsp;°C kuin lähellä 0&nbsp;°C, ja jokainen lämpötilan aleneminen 15&nbsp;°C pienentää jään muovautuvuutta kymmenesosaansa.<ref>EB 20, s. 733, 739.</ref>
 
Vuoristojäätiköiden virtaamisnopeus <nowiki>''u''</nowiki> voidaan laskea, kun jäätikön paksuus on <nowiki>''h''</nowiki>, jäätikön valumiskulma on <math>\alpha</math>
Rivi 79:
==Lähteet==
* Imbert, Bernhardt : North Pole, South Pole, 1992.
*{{Kirjaviite|Nimeke=Lohkareesta emäkallioon -– jäätiköstä maaperäksi| Tekijä= Ratia, Aatto| Julkaisija = Tammi| Vuosi= 1996| Tunniste= ISBN 951-31-0718-3}}
*Valitut Palat, Hämmästyttävä luonto, Helsinki 1970, Artikkeli David M. Baird: Jäätiköt elävät s. 176-180176–180, (Kirjan sisäinen) Osa 3 -– Kotiplaneettamme kasvot, alaluku Maan mahtavimmat voimat
*''The great ice Age -– climate change and life'', R.C.L. Wilson S.A.Drury J.L.Chapman, Open University 2000, First published by Routledge 2000, ISBN 0-415-19841-0 hbk, ISBN 0-415-19842-9 pbk
 
=== Viitteet ===
Rivi 93:
The ice is over 2 miles thick in places and for each meter that it progresses to the sea the ice at the coast breaks of into the sea and melts.
How will this affect the planet ?</ref>
*<ref name="v4">EB 20, Glacier surges, sivus. 741-742741–742</ref>
*<ref name="v5">EB 20, s. 741</ref>
*<ref name="v6">EB 20, s. 733.</ref>
Rivi 114:
=== Jäätikkömallit ===
 
* http://glimmer.forge.nesc.ac.uk/ -– Glimmer, a three-dimensional thermomechanical ice sheet model, designed to be interfaced to a range of global climate models.
* http://www.pism-docs.org/ -– PISM (Parallel Ice Sheet Model), which includes ice shelves and ice streams.
* http://sicopolis.greveweb.net/ -– SICOPOLIS (SImulation COde for POLythermal Ice Sheets), a three-dimensional ice sheet model which accounts for polythermal conditions (coexistence of ice at and below the melting point in different parts of an ice sheet).
* http://oceans11.lanl.gov/trac/CISM/wiki -– CISM (Community Ice Sheet Model), under development as a land ice component of the [http://www.ccsm.ucar.edu/ Community Climate System Model (CCSM)].
* [http://homepages.vub.ac.be/~phuybrec/ismip.html ISMIP] -– Ice Sheet Model Intercomparison Project
 
[[Luokka:Jäätikkötiede]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jäätiköiden_virtaus”