Ero sivun ”Jakob Bremer” versioiden välillä

14 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
  lukuihin
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p (  lukuihin)
Vuonna 1737 hän sai pitkällisten vaikeuksien jälkeen Turun maistraatilta luvan avata vaatepuodin, joka möi myös mausteita. Alun perin hän oli aikonut perustaa silkkikangas- ja vaatepuodin. Koska Bremer ei ollut paikallisen porvarin poika eikä naimisissa porvarissäätyyn kuuluvan naisen kanssa, hänelle ei annettu lupaa muun tavaran kauppaan kuin mitä hän oli jo 'oppipoikana' tehnyt.
 
Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja kuten jäsenyys Turun hallioikeuden johtokunnassa 1740. Liike-elämän puolella Jacob laajensi toimintaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742—43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän oli Suomessa ja omisti 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan Mårten Depongin kanssa Somerolla, joka oli pitkään maan suurin.
 
== Menestyvä monialayrittäjä ==
Turvatakseen puutavaran saannin Bremer hankki osuuksia vesisahoista Turun ja Porin läänistä. Elämänsä loppupuolella hän omisti puolet Marttilan Kosken sahasta, osuuksia Luvian sahasta ja omisti Kauvatsan Sääkskosken sahan kokonaan. Hyvinä satovuosina Bremer vei laivoillaan suuria määriä viljaa.
 
Vuodesta 1755 Bremer oli Turun merimieshuoneen johtaja. Hänen kyvykkyydestään liikemiehenä kirjoitettiin arvostavasti vuoden 1770 valtiopäiväkertomuksessa. Vuoden 1766 perukirjoituksessa omaisuus oli arvioitu yli miljoonan (1,100,027) kuparitaalerin arvoiseksi. Tällä summalla olisi voinut ostaa noin 20 &nbsp;000 tynnyriä ruista (1700-luvulla tynnyri = 165 litraa) .<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://luggude.slektforskning.se/wiki/Priser,_l%C3%B6ner,_mynt-_och_sedelenheter|nimeke=Priser, löner, mynt- och sedelenheter - LuggudeWiki|julkaisu=luggude.slektforskning.se|viitattu=2018-06-26|ietf-kielikoodi=sv}}</ref>
 
== Perintö ja perhe ==
Bremerillä ei ollut perittyä omaisuutta hänen aloittaessaan kauppiasuraansa. Vauraus kasvoi työteliäisyydellä, säästäväisyydellä ja tarkalla suunnittelulla. Hän ei ottanut vastaan arvonimiä tai muita kunnianosoituksista, joita aikalaiset hänelle tarjosivat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://juhansuku.blogspot.com/2008/05/turun-rikkain-mies.html|nimeke=Juhan suku-uutiset: Turun rikkain mies|julkaisu=Juhan suku-uutiset|ajankohta=2008-05-23|viitattu=2018-06-25}}</ref> Hänellä oli hyvä terveys ja rauhallinen mieli, hän eli 75-vuotiaaksi. Testamentissaan hän lahjoitti suuret summat (2 &nbsp;000 ja 6 &nbsp;000 hopeariikintaalaria/''rdr sp'') Turun kauppiaitten ja maistraatin virkamiesten köyhille leskille sekä Västeråsin köyhille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Mobil/Artikel/16937|nimeke=Jacob Bremer|julkaisu=sok.riksarkivet.se|viitattu=2018-06-26}}</ref>
 
Jakob Bremerin kuoleman 1785 jälkeen yrityksen liiketoimintaa jatkoi menestyksekkäästi hänen leskensä [[Ulrika Fredrika Bremer]] omaan kuolemaansa vuoteen 1798 asti. Omaisuuden arvo kasvoi 32 vuodessa 14–15 tynnyriin kultaa, joka vastasi 1,5 miljoonaa hopeataaleria eli kolminkertaistui.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.myntkabinettet.se/skola-myntkabinettet/faktasidor/massor_om_mynt/lar_mer_om_mynt/myntkurser|nimeke=Myntkurser|julkaisu=www.myntkabinettet.se|viitattu=2018-06-26}}</ref>
8 753

muokkausta