Ero sivun ”Preussin–Itävallan sota” versioiden välillä

Muodollisesti syynä oli [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] seurauksena Itävallan keisarikunnan syntyminen kukistuneen [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] tilalle vuonna 1806.<ref>Peter H. Wilson, ''The Holy Roman Empire, 1495–1806'' (Basingstoke: Macmillan, 1999). [https://books.google.fi/books?id=xaYcBQAAQBAJ&printsec=frontcover&dq=Wilson,+%27%27The+Holy+Roman+Empire,+1495%E2%80%931806&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjWhc2ewdfjAhUnxMQBHY-rCegQ6AEIKDAA#v=onepage&q&f=false Kirja Google Booksissa]. {{lähde tarkemmin}}</ref><ref>Charles Ingrao, ''The Habsburg Monarchy, 1618–1815'' (Cambridge: 2000) sivut 229–30. [https://books.google.fi/books/about/The_Habsburg_Monarchy_1618_1815.html?id=Ncgq08FZYlQC&redir_esc=y Kirja Google Booksissa].</ref> Sodan välitön syy oli Preussin halu liittää [[Holsteinin herttuakunta|Holsteinin]] ruhtinaskunta itsensäitseensä. Itävalta ja Preussi olivat sotineet lyhyen sodan [[Tanska]]a vastaan vuonna 1864 saadakseen enimmäkseen saksalaiset [[Schleswigin herttuakunta|Schleswigin]] ja Holsteinin ruhtinaskunnat hallintaansa. Ennen lopullista päätöstä maiden kohtalosta Preussi otti Schleswigin hallintaansa ja Itävalta Holsteinin. Huhtikuussa 1866 Preussi kuitenkin juonitteli [[Italia]]n kanssa kahden rintaman sodan Itävaltaa vastaan saadakseen Holsteinin ja Italia [[Venetsia]]n. Itävalta yritti pitää Italian pois sodasta myöntymällä viime hetkellä luovuttamaan Venetsian sille, mutta Italia liittyi silti sotaan Preussin rinnalla. Itävalta voitti taisteluja Italiaa vastaan, mutta hävisi ratkaisevan [[Königgrätzin taistelu]]n Preussia vastaan heinäkuussa 1866.