Ero sivun ”Budapestin arkkitehtuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 105:
Taideteollisuusmuseo on vilkkaan ''Üllői útin'' varrella, lähellä Suuren kaarikadun risteystä. Se on rakennettu vuosina 1893–1896, ja se oli aikanaan poikkeuksellinen museorakennus. Se ei hakenut inspiraatiota läntisistä klassismista tai kertaustyyleistä, vaan viittasi itään, missä Lechner uskoi unkarilaisten todellisten juurten olevan. Taideteollisuusmuseota on kuvattu [[suurmogulien valtakunta|mogulihallitsijan]] palatsin ja maurilaisen [[Alhambra]]n yhdistelmäksi, ja sen sisätilan valkoisia, kaarevia muotoja on verrattu pölysokeriin. Valkoinen sisätila on jyrkässä ristiriidassa ulkoseinien ja kirkkaanvihreän ja kullanvärisen katon kanssa. Rakennuksen keskellä on avoin aula, joka on katettu teräsrunkoon kiinnitetyin ikkunaruuduin. Keisari [[Frans Joosef I|Frans Joosefin]] kerrotaan olleen pöyristynyt, kun hän saapui vihkimään rakennuksen.<ref>Barber & Roper-Evans, s. 79; Török, s. 151.</ref>
 
Geologian instituutti on rakennettu vuonna 1899 ''Stefánia útille'' 14. kaupunginosaan, ja siinä Lechner jatkaa ”persialaismatto”-tyyliään. Ruskeat, paljaat [[Tiili|tiilet]] muodostavat sen keltaiseen julkisivuun verkkomaisia kuvioita, ja vaaleansinisellä katolla istuu neljä viiksekästä ja lettipäistä [[Atlas (mytologia)|Atlas]]-hahmoa, jotka kannattelevat maapalloa hartioillaan. Sisätila on koristeltu kauttaaltaan, myös käymälät, tyylitellyillä [[Sydän (kulttuuri)|sydämillä]], [[granaattiomena|granaattiomenilla]] ja [[tulppaanit|tulppaaneilla]].<ref>Barber & Roper-Evans, s. 79–80; Budapest-opas, s. 33–34.</ref>
 
Entistä Postisäästöpankkia ''Hold utcalla'', ''Szabadság térin'' lähellä, pidetään Lechnerin mestariteoksena, ja se on yksi Budapestin vaikuttavimpia rakennuksia. Kun rakennus valmistui vuonna 1901, se sai osakseen paitsi tyrmistyneen yleisön myös viranomaisten vastustusta, ja pian säädettiinkin, että julkista rahaa ei saa enää käyttää niin radikaaleihin hankkeisiin.<ref>Barber & Roper-Evans, s. 80–81</ref> Toisaalta rakennuksella oli ihailijoitakin, ja sen mainitaan saaneen myös lämpimän vastaanoton.<ref name="T84">Török, s. 84.</ref>