Ero sivun ”Japanin prefektuurit” versioiden välillä

'''Japanin prefektuurit''' ovat [[Japani]]n 47 valtionalaista hallintoaluetta. Prefektuurit ovat yksi maan aluejaon yksiköistä, ja niitä on neljää eri tyyppiä: yksi ”metropoli” (都 ''to'') eli [[Tokio]], yksi ”tie” (道 ''dō'') eli [[Hokkaidō]], kaksi urbaania prefektuuria (府 ''fu'') eli [[Osakan prefektuuri|Osakan]] ja [[Kioton prefektuuri]]t sekä 43 varsinaista prefektuuria (県 ''ken''). PrefektuurejaEdellä mainittuun perustuen prefektuureja kutsutaankin usein nimelläyhteisnimellä ''todōfuken'' (都道府県). Jokaista prefektuuria johtaa vaaleilla valittu kuvernööri ja parlamentti.<ref name="britannica">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/300531/Japan/23283/Telecommunications#toc23287|Nimeke=Japan: Government and society|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Luettu=18.7.2012}}</ref>

Prefektuurit jaetaan edelleen kaupunkeihin (市 ''shi'') ja piirikuntiin (郡 ''gun'') tai joissakin tapauksissa alaprefektuureihin (支庁 ''shichō''). Jokainen piirikunta jaetaan kauppaloihin (町 ''chō'' tai ''machi'') ja kyliin (村 ''son'' tai ''mura''). Lisäksi maan suurimmat kaupungit, joissa on yli 500&nbsp;000 asukasta ja joille on myönnetty [[Japanin viralliset suurkaupungit|virallisen suurkaupungin]] (政令指定都市 ''seirei shitei toshi'') asema, jaetaan suuralueisiin (区 ''ku''). KaikkillaKaikilla näillä paikallishallinnon yksiköillä on pormestari tai johtaja ja vaaleilla valittu valtuusto. Tokion metropoli on erikoistapaus, sillä se jakautuu 23 erillisalueeseen (特別区 ''tokubetsu-ku''), joita hallitaan itsenäisten kaupunkien tavoin, eikä TokionTokiota kaupunkiakaupunkina olekaan ollut olemassa vuoden 1943 jälkeen.<ref name="britannica"/>

Nykyisen järjestelmän perusti [[Meiji-restauraatio|Meiji-hallinto]] heinäkuussa 1871. Aikaisemmin käytössä ollut [[han (Japani)|han-järjestelmä]] lakkautettiin, ja sen tilalle luotiin prefektuurit (廃藩置県, ''haihan-chiken''). Alun perin prefektuureja, joista monet olivat vanhoja han-alueita, oli yli 300. Vuoden 1871 loppuun mennessä luku oli kuitenkin vähentynyt 72:een ja 1888 saavutettiin nykyinen prefektuuriluku 47. Vuonna 1947 voimaan tullut paikallinen itsehallintolaki (地方自治法, ''Chihō-jichi-hō'') asetti jokaiselle prefektuurille oman kuvernöörin ja parlamentin ja antoi niille enemmän valtaa päättää omista asioistaan.