Ero sivun ”COVID-19” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
WHO:n arvio itämisajasta yksittäistutkimuksen tilalle, raskaudesta jo omassa artikkelissaan, WHO:n arvioita taudin kestosta vanhan tilalle, tietoa pitkäaikaisvaikutuksista
→‎Tarttuminen: Tekstiä, lähteitä
Rivi 35:
 
=== Tartuntatavat ja -riskit ===
[[SARS-CoV-2]] tarttuu ensisijaisesti [[pisaratartunta]]na ja [[kosketustartunta]]na sairastuneen yskiessä tai aivastaessa. Esineiden pintojen osuus kosketustartuntojen kohdalla on merkittävää lähinnä sairaaloissa, joissa on paljon COVID-19-tautia potevia.<ref name=":33" /> Virus voi siirtyä tällaiselta pinnalta esimerkiksi käsiin ja koskettaessa käsillä sitten silmiin, nenään tai suuhun, virus voi siirtyä niiden kautta kehoon aiheuttaen taudin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/advice-for-public|nimeke=Advice for public|viitattu=2020-03-22}}</ref>
 
Myös hengityksen aerosoli tartuttaa. On kasvava näyttöä siitä, että koronavirus voi tarttua pienistä ilmasta leijuvista pisaroista.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Owen Dyer|Otsikko=Covid-19: Airborne transmission is being underestimated, warn experts|Julkaisu=BMJ|Ajankohta=2020-07-07|Numero=370|Pmid=32636182|Doi=10.1136/bmj.m2720|Issn=1756-1833|www=https://www.bmj.com/content/370/bmj.m2720|Kieli=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/koronaviruksen-tarttuminen-ja-itamisaika|nimeke=Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika - Infektiotaudit ja rokotukset - THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-07-17|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/news-room/commentaries/detail/transmission-of-sars-cov-2-implications-for-infection-prevention-precautions|nimeke=Transmission of SARS-CoV-2: implications for infection prevention precautions|julkaisu=www.who.int|viitattu=2020-07-17|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Näitä syntyy jo henkilöön puhuessa. Huutaminen, puuskuttaminen ja laulaminen synnyttää enemmän pisaroita ja lisää tartuntariskiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/fa388ede-6d41-4ac4-b18f-b0e0592bbdba|nimeke=Vietätkö päiväsi viruslingossa? Lääkäri listaa erityisen tartuttavan paikan 6 merkkiä|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-07-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Virus voi leijua ilmassa jopa 18 tuntia tarttumiskykyisenä.
 
Suurin riski viruksen tarttumiseen on sisätiloissa. Erityisen hyvin koronavirus tarttuu ilmateitse suljetuissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä, ja ilmanvaihto on huono.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006572964.html|nimeke=Koronavirus {{!}} Suomen ohjeet koronaviruksen ehkäisystä ovat puutteelliset, kritisoi apulaisprofessori – ilmanvaihtoon liittyy riski, joka ajankohtaistuu pian|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-07-16|viitattu=2020-07-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ulkona koronavirus leviää huonosti ilman kautta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000006525539.html|nimeke=Tiede {{!}} Koronavirus leviää ulkona huonosti, ja aurinko tekee viruksen nopeasti vaarattomaksi – muutama vaaranpaikka on silti tärkeä tunnistaa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-06-01|viitattu=2020-07-17|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Mutta koronavirus ei silti ole niin herkkä tarttumaan kuin vaikkapa tuhkarokko ilmasta leijuvista pisaroista.
 
Esineiden pintojen osuus kosketustartuntojen kohdalla on merkittävää lähinnä sairaaloissa, joissa on paljon COVID-19-tautia potevia.<ref name=":33" /> Virus voi siirtyä tällaiselta pinnalta esimerkiksi käsiin ja koskettaessa käsillä sitten silmiin, nenään tai suuhun, virus voi siirtyä niiden kautta kehoon aiheuttaen taudin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/emergencies/diseases/novel-coronavirus-2019/advice-for-public|nimeke=Advice for public|viitattu=2020-03-22}}</ref>
 
Ei tiedetä, että tarttuuko virus käytännössä ulosteen kautta, mutta tätä pidetään epätodennäköisenä.<ref name=":16">{{Verkkoviite|osoite=https://www.who.int/news-room/q-a-detail/q-a-coronaviruses|nimeke=Q&A on coronaviruses (COVID-19)|julkaisija=World Health Organization|viitattu=2020-03-28}}</ref> [[Verenluovutus]] ei tiettävästi levitä virusta, mutta taudin oireiden ilmeneminen tai viimeaikainen lähikontakti sairastuneeseen on este luovuttamiselle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.veripalvelu.fi:443/uutiset/koronaepidemia-verenluovuttajia-tarvitaan-epidemian-aikana|nimeke=Koronaepidemia: Verenluovuttajia tarvitaan - Luovutusrajoituksia päivitetty 18.3. alkaen|julkaisu=www.veripalvelu.fi|ajankohta=2020-03-17|viitattu=2020-03-22|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>