Ero sivun ”Sosiaalidemokratia” versioiden välillä

'''SosialidemokratiaSosiaalidemokratia''' on poliittinen aate, joka kehittyi [[1800-luku|1800-luvun]] lopulla ja [[1900-luku|1900-luvun]] alussa vallinneista [[sosialismi]]n suuntauksista. SosialidemokratiaSosiaalidemokratia poikkeaa [[marxismi|marxilaisesta]] sosialismista etenkin korvaamalla tavoitteen yhteiskunnan muuttamisesta nopeasti vallankumouksen kautta tavoitteella muuttaa sitä vähittäisten muutosten kautta demokraattisia vaikutuskeinoja hyödyntämällä. Historiallisesti sosialidemokraattejasosiaalidemokraatteja on myös kutsuttu parlamentarististen menettelytapojensa takia reformistisosialisteiksi, erotuksena vallankumoussosialisteista. [[Reformismi|Reformi]]sosialistit näkivät reformeja tarvittavan [[kapitalismi]]n välinpitämättömyyttä vastaan.

== SosialidemokratianSosiaalidemokratian tavoitteet ==

SosialidemokraatitSosiaalidemokraatit, toisin kuin vallankumoussosialistit, haluavat edistää demokraattista päätöksentekotapaa, koska heidän näkemyksensä mukaan väestön enemmistön ottaminen mukaan päätöksentekoon johtaa luonnostaan ja rauhallisen kehityksen kautta työtä tekevän enemmistön aseman parantamiseen suhteessa pääoman omistajiin. Kapitalismin haittojen torjumista varten sosialidemokraatitsosiaalidemokraatit pitävät tarpeellisena, että yhteiskunta säätelee ja täydentää [[markkinatalous|markkinataloutta]].

Se kuinka laajalti yhteiskunnan tulisi puuttua talouselämän toimintaan, on aina ollut sosialidemokraattiensosiaalidemokraattien itsensä parissa vilkkaan keskustelun kohteena. Yleisesti ottaen nykyiset sosialidemokraatitsosiaalidemokraatit kannattavat laajoja maksuttomia tai edullisia julkisia palveluita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, sekä ihmisten toimeentulon turvaamista julkisesti maksettavilla tuilla sellaisissa elämäntilanteissa, joissa perustoimeentulo olisi muuten uhattuna. Historiallisesti jotkut sosialidemokraatitsosiaalidemokraatit ovat nähneet liikkeen lopullisena tavoitteena yhteiskunnan, jossa Marxin oppien mukaisesti tuotantovälineet olisivat yhteisesti omistettuja ennemmin kuin yksityisomaisuutta. Nykyisin harvat sosialidemokraattisetsosiaalidemokraattiset liikkeet kuitenkin pitävät tätä tavoitteenaan edes pitkällä aikavälillä; sen sijaan ne pitävät tavoiteltavana yhteiskuntamallina [[hyvinvointivaltio]]ta.

SosialidemokratianSosiaalidemokratian arvopohja on lainattu Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista: [[vapaus, veljeys ja tasa-arvo]]. Nykyisin ne on ajanmukaistettu muotoon vapaus, solidaarisuus ja tasa-arvo esimerkiksi Suomen sosialidemokraattisen puolueen periaateohjelmassa. Muita sosialidemokraattisiasosiaalidemokraattisia arvoja ovat esimerkiksi yhteisvastuu ja oikeus työhön.

== SosialidemokratiaSosiaalidemokratia Suomessa ==

Järjestäytynyt sosialidemokraattinensosiaalidemokraattinen liike Suomessa sai alkunsa 1899 kun työväenyhdistysten edustajat ympäri maan perustivat Suomen työväenpuolueen, joka myöhemmin oli kehittyvä Suomen sosialidemokraattiseksi puolueeksi (Suomessa puolue kirjoittaa nimensä aina "yhdellä aalla"). Edustajat julistivat [[Forssan ohjelma]]ssa listan tavoitteita, jotka he asettivat puolueelle poliittisen päätöksentekoprosessin kautta toteutettaviksi. Tavoitteisiin kuuluivat, muun muassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, suhteellinen vaalijärjestelmä, lainsäädäntöoikeuden asettaminen kansalle (monarkin sijaan), yhdistymis-, kokoontumis-, paino-, ja sananvapaudet, työajan määrääminen 8-tuntiseksi, oppivelvollisuus, maksuton opetus, naisten ja miesten yhdenvertaisuus, työsuojelulainsäädännön kehittäminen, progressiivinen verotus sekä maksuton lääkärin apu.

Heti [[eduskuntavaalit 1907|ensimmäisissä vaaleissa 1907]] sosialidemokraatitsosiaalidemokraatit saavuttivat suurimman puolueen aseman eduskunnassa, ja 1900-luvulla vain harvoja eduskuntavaaleja lukuun ottamatta sosialidemokraattinen puolue oli Suomen suurin puolue. Ei siis ole yllättävää, että sosialidemokraatitsosiaalidemokraatit panivat toimeen jokseenkin kaikki alkuperäisten tavoitteidensa mukaiset muutokset. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on pitkälti näiden muutosten seurausta.

=== Keskustavasemmistolainen sosialidemokratiasosiaalidemokratia ja oikeistodemarit ===

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen entinen puheenjohtaja [[Jutta Urpilainen]] oli määritellyt SDP:n nykyisen linjan keskustavasemmistolaiseksi. Puolueen oikeistolaisempaan laitaan kuuluvia on pitkään kutsuttu "oikeistodemareiksi", esimerkiksi EU-parlamentaarikko [[Lasse Lehtinen]] käyttää tätä ilmaisua itsekin itsestään. Oikeistodemarien ideologia on usein lähellä [[sosiaaliliberalismi|sosialiliberalismi]]a.{{lähde}}

SosialidemokratianSosiaalidemokratian keskustalaistuminen sai alkunsa saksalaisen sosialistin [[Eduard Bernstein]]in [[Marxilainen revisionismi|revisionismiksi]] kutsutusta ajattelusta, jonka mukaan kapitalismista sosialismiin siirtymiseen ei tarvita vallankumousta ja yhteiskunnallinen uudistustyö voi muutenkin tapahtua täysin porvarillisen valtion laillisissa puitteissa.

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen tapahtunut ns. [[ministerisosialismi]]n leviäminen eli sosialidemokraattiensosiaalidemokraattien ottaminen mukaan hallituksiin oli oleellinen osa sosialidemokraattistensosiaalidemokraattisten puolueiden siirtymistä "oikealle". Nykyään keskustavasemmistolaista sosialidemokratiaasosiaalidemokratiaa edustavat kaikki suurimmat sosialidemokraattisiksisosiaalidemokraattisiksi julistautuvat puolueet.

Kuitenkin vuonna 1944 perustettu [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto]] sai jäsenikseen lukuisia "oikeistososialidemokratiaaoikeistososiaalidemokratiaa" kavahtaneita sosialidemokraattejasosiaalidemokraatteja. 1950-luvulla SDP:n suunnasta käyty kamppailu johti puolueen hajoamiseen kahtia, vasemmistolaisempaa politiikkaa kannattaneiden muodostaessa [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton]].

Vaikka TPSL:kään ei ollut suoranaisesti vallankumouksellinen järjestö, on viimeistään puoluehajaannuksen päätyttyä 1970-luvun alussa Suomen sosialidemokraattinensosiaalidemokraattinen liike ollut lähes poikkeuksetta luettavissa keskustavasemmistolaiseksi.{{lähde}}

SosialidemokratiaaSosiaalidemokratiaa lähin poliittinen aate on [[sosiaaliliberalismi|sosialiliberalismi]],{{lähde}} jonka mukaan julkinen valta on mukana takaamassa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valtion tulee hoitaa peruspalvelut kansalaisilleen, mutta muuten sen pitää olla sekaantumatta kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja ihmisyksilöiden elämään.

Suomessa sosialiliberalismiasosiaaliliberalismia on katsottu edustaneen [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n "oikea siipi".{{lähde}} Järjestäytyneen muodon tämä aatesuunta sai 2000-luvulla, kun aiemman pääministerin ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipposen lähipiiri järjestäytyi "Tölö Unga Socialister" ja "Helsingin Demokraatit" puolueosastoihin.

SosialidemokraattisenSosiaalidemokraattisen liikkeen piirissä kannatusta saa eettinen ja [[sosiaalinen markkinatalous]]. Sen mukaan on tärkeää, että ihmisten väliseen [[tasa-arvo]]on ja yhteisvastuuseen perustuva [[eettinen ajattelu]] ohjaa yhteiskunnan toimia yksityisomistukseen perustuvan ja kilpailullisen markkinatalouden oloissa.

SosialidemokraattisenSosiaalidemokraattisen liikkeen historiallinen rooli eurooppalaisen ja pohjoismaisen [[hyvinvointivaltio]]n rakentamisessa nähdään tärkeänä.

Pohjoismaiselle sosialidemokraattisellesosiaalidemokraattiselle [[hyvinvointivaltio]]lle ominaista ovat laajat yhteisesti verovaroin rahoitetut julkiset palvelut, palkansaajan asemaa turvaavat kattavat työelämän sopimukset sekä yhteiskunnan kaikille kansalaisille takaama [[sosiaaliturva]] ja [[sosiaalivakuutus]]. Yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuus ja kaikkien osallisuus tuovat myönteisiä vaikutuksia myös talouden kasvulle ja työllisyydelle.

Nykyaikana sosiaalista markkinataloutta kannattavien sosialidemokraattiensosiaalidemokraattien piirissä nähdään, että markkinatalouden kannustus- ja kilpailuvaikutukset vievät talouden innovaatioita eteenpäin, mutta täysin vapaa ja sääntelemätön markkinatalous johtaa epäsosiaaliseen ja eriarvoiseen yhteiskuntaan.

Sosiaalista markkinataloutta toteuttava "sosialidemokraattinensosiaalidemokraattinen hyvinvointiyhteiskunta" yhdistää talouden kasvun, teknologisen kehityksen ja täystyöllisyyden tavoitteet, sekä työväenliikkeen perinteiset sosiaaliset tavoitteet, kuten työvoiman korkean suojelun työmarkkinoilla, laajat sosiaaliset-, terveydelliset- ja sivistykselliset hyvinvointipalvelut sekä korkean yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja solidaarisuuden asteen yhteiskunnassa.<ref>Vuolanne, Antti. 2011. Sosiaalinen tasaus ja tehokas talous. Sosialidemokraattinen talouspolitiikka markkinataloudessa. Bookwell Oy Jyväskylä: Kalevi Sorsa –säätiön julkaisuja 2/2011. ISBN 978-952-5689-30-3. Teoksen verkkoversio: [http://www.anttivuolanne.fi/layout/sivutiedostot/Kirja.pdf]</ref>