Ero sivun ”Peitinkalvo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
faskiitista |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Peitinkalvo''' eli ''
Peitinkalvo koostuu erillisissä kerroksissa olevista kollageeni- ja elastiinisäikeistä, jotka ovat järjestäytyneet siten, että jokaisen kerroksen säikeet ovat eri suuntaiset. Kollageenisäikeet vastaavat peitinkalvon venymisestä ja elastiinisäikeet palauttavat sen takaisin lepotilaan.<ref name=":0" />
Peitinkalvolla on kelmumainen rakenne, joka lämmetessään muuttuu elastisemmaksi, jopa vetiseksi. Ihmisen venytellessä lihaksia ensin venyvät lihasten [[sidekudos|sidekudokset]], fascia mukaan lukien. Sidekudosten aukeaminen venytyksessä kestää noin 12-15 sekuntia. Vasta kun sidekudokset ovat venyneet, pääsevät lihakset venymään. Siksi lihasten venyttelyn tulisi kestää vähintään 20 sekuntia, mielellään kauemmin.{{Lähde}}▼
Pinnallinen faskia sisältää veri- ja imusuonia sekä runsaasti hermoja. Syvien faskioiden kerrosten välissä ja etenkin alimman faskiakalvon alla on runsaasti hyaluronihappoa, jonka tehtävänä on toimia faskiakalvon ja lihaksen välisenä liukasteena. Faskiamanipulaatio kohdistuu syviin faskioihin, joka kiinnittyy jänteisiin, nivelsiteisiin ja luukalvoon. Pinnallisen ja syvän faskian välissä on rasvakudosta.<ref name=":0" />
Niin sanottuun tenniskyynärpäähän liittyy usein ongelmia yläraajan ja hartiarenkaan faskioissa. Pitkittyneet faskioiden toimintahäiriöt voivat aiheuttaa kömpelyyttä ja vaikeutta aktivoida haluttua lihasta. Toimintahäiriö ilmenee usein faskian liukumishäiriönä eli densifikaationa, joka saa alkunsa tyypillisesti voimakkaasta yksipuoleisesta toistoliikkeestä. Keho kompensoi toimintahäiriötä vääriin segmentteihin kohdistuvalla kuormituksella, mikä voi muuttaa kivun paikkaa.<ref name=":0" />
▲
Faskiitti (''fascitis'') on peitinkalvon tulehdus. <ref>[http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=faskiitti Hakutulokset sanalla 'faskiitti'] Tohtori.fi</ref>
|