Ero sivun ”Tyypin 2 diabetes” versioiden välillä

207 merkkiä poistettu ,  22 päivää sitten
Kumottu muokkaus 19020416, jonka teki 46.132.21.167 (keskustelu) "Rasvan kertyminen solujen..." lihavuus (käsitellään jo kohdassa altistavat tekijät) altistaa, mutta ei suoraan aiheuta sairautta toisin kuin insuliiniresistenssi; "Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on terveitä lyhyempi..." toistoa, liitännnäissairaudet kuvaillaan jo kohdassa "Oireet ja liitännäissairaudet"
(Kumottu muokkaus 19020416, jonka teki 46.132.21.167 (keskustelu) "Rasvan kertyminen solujen..." lihavuus (käsitellään jo kohdassa altistavat tekijät) altistaa, mutta ei suoraan aiheuta sairautta toisin kuin insuliiniresistenssi; "Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on terveitä lyhyempi..." toistoa, liitännnäissairaudet kuvaillaan jo kohdassa "Oireet ja liitännäissairaudet")
Merkkaus: Kumottu
}}
 
'''Tyypin 2 diabetes''' on yleensä aikuisiällä alkanut [[diabetes mellitus]] -tyyppinen ihmisillä ilmenevä aineenvaihduntatauti. SairauttaTaudissa ilmenee toistuvasti korkea veren [[glukoosi]]pitoisuus eli [[hyperglykemia]], sillä taudissa kehon solujen kyky reagoida [[haima]]n erittämään [[insuliini]]hormoniin on heikentynyt. Solut ovat siis [[Insuliiniresistenssi|insuliiniresistenttejä]]. Normaalisti insuliini laskee tehokkaasti veren glukoosipitoisuutta.<ref name=F/> Tyypin 2 diabetesta kutsutaan toisinaanvälillä nimellä '''aikuistyypin''' tai '''aikuisiän diabetes''', vaikka se voi ilmetä myös lapsilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/ylipainoisilla_lapsilla_hyvin_vaarallista_diabetesta/6076563|nimeke=Ylipainoisilla lapsilla hyvin vaarallista diabetestä|tekijä=Yrjö Kokkonen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2012-04-30|viitattu=2020-05-12}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00114|nimeke=Diabetes lapsella|tekijä=Hannu Jalanko|ajankohta=2019-11-07|viitattu=2020-05-12}}</ref>
 
Tyypin 2 diabetes on aluksi oireeton useiden vuosien ajan. Taudin edetessä hyperglykemia pahenee, jolloin se voi aiheuttaa muun muassa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta, ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista, näön sumeutta tai nälkäisyyttä.<ref name=G/> Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodote on terveitä lyhyempi, sillä taudissa voi myöhäisvaiheessa ilmetä vakavia elämänlaatua heikentäviä sairauksia, kuten [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], sokeuteen mahdollisesti johtava [[diabeettinen retinopatia]], diabeettinen [[neuropatia]] tai [[sepelvaltimotauti]].<ref name=H/>
Kakkostyypin diabeteksessa ilmenee toistuvasti korkea veren [[glukoosi|glukoosipitoisuutta]] eli [[hyperglykemia|hyperglykemiaa]], joka johtuu siitä, että kehon solujen kyky reagoida [[haima]]n erittämään [[insuliini]]hormoniin on heikentynyt. Solut ovat siis [[Insuliiniresistenssi|insuliiniresistenttejä]]. Normaalisti insuliini laskee tehokkaasti veren glukoosipitoisuutta.<ref name="F" />
 
Insuliiniresistentit solut eivät ota sisäänsä tehokkaasti veren [[glukoosi]]a eli [[verensokeri]]a insuliinin vaikutuksesta, jolloin veren glukoosipitoisuus kasvaa toistuvasti epänormaalin korkeaksi esimerkiksi ruokailun yhteydessä. Korkeaa verensokeria sanotaan [[hyperglykemia]]ksi ja se on tyypin 2 diabeteksen pääoire. Keho kuitenkin pyrkii kumoamaan insuliiniresistenssin vaikutusta ja lisää insuliinin tuottoa epänormaalin korkeaksi ennen hyperglykemian ja monien muiden diabeteksen oireiden ilmenemistä. Poikkeavan suurta veren insuliinipitoisuutta sanotaan [[hyperinsulinemia]]ksi.<ref name="F" />
 
Sairastumisriski tyypin 2 diabetekseen on suurin vanhoilla vähän liikkuvilla ihmisillä, jotka ovat lihavia. Riski on suurin jos lihavuus on [[Keskivartalolihavuus|keskivartalolihavuutta]].<ref name=G/> Tyypin 2 diabetesta hoidetaan laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa. Näillä muutoksilla hiljan todettu diabetes voi jopa parantua. Mikäli elintapamuutoksilla ei saada ylläpidettyä veren glukoositasoa kyllin alhaalla, hoidetaan diabetesta diabeteslääkkein, joista Suomessa yleisimmin käytetty on [[metformiini]].<ref name=C/> Tyypin 2 diabetes vaatii vain vakavimmissa tapauksissa insuliinia tai sen johdannaisia sisältävien [[Injektio (lääketiede)|pistosten]] annostelua osana taudin hoitoa.<ref name=D/>
Tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksia ovat muun muassa [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], mahdollisesti sokeuteen johtava [[diabeettinen retinopatia]] ja diabeettinen [[neuropatia]]. Neuropatia voi yhdessä diabeteksen aiheuttamien ääreisverenkierron verisuonivaurioiden kanssa johtaa kroonisiin haavaumiin raajoissa, eritoten jaloissa. Loppuvaiheessa haavat voivat vaatia raajan [[amputaatio]]n. Verisuonivaurioiden takia diabeetikoilla on merkittävä riski sairastua [[sepelvaltimotauti]]in tai saada [[aivohalvaus]].<ref name=H>DeFronzo, s. 564–571</ref> Tyypin 2 diabetes lisää myös riskiä sairastua [[Alzheimerin tauti]]in – riski on diabeetikoilla 1.5–2-kertaa suurempi kuin terveellä väestöllä. Diabeetikoilla on myös noin 2.5-kertaa suurempi riski saada [[vaskulaarinen dementia]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A Jayaraman, CJ Pike|Otsikko=Alzheimer’s disease and type 2 diabetes: multiple mechanisms contribute to interactions|Julkaisu=Current diabetes reports|Ajankohta=2014|Vuosikerta=14|Numero=4|Sivut=476|Pmid=24526623|Doi=10.1007/s11892-014-0476-2|Issn=1534-4827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3985543/}}</ref> Lisäksi erilaiset [[Syöpä|syövät]] ovat tyypin 2 diabeetikoilla muuta väestöä yleisempiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Abudawood|Otsikko=Diabetes and cancer: a comprehensive review|Julkaisu=Journal of Research in Medical Sciences|Ajankohta=2019|Vuosikerta=24|Pmid=31741666|Doi=10.4103/jrms.JRMS_242_19|Issn=1735-1995|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6856544/}}</ref>
 
Tyypin 2 diabetesta potevien elinajanodoteelinaika on terveitätaudin lyhyempi,liitännäissairauksien sillätakia taudissakeskimäärin voiterveitä myöhäisvaiheessa ilmetä vakavia elämänlaatua heikentäviä sairauksia, kuten [[munuaisten vajaatoiminta]]a aiheuttava [[diabeettinen nefropatia]], sokeuteen mahdollisesti johtava [[diabeettinen retinopatia]], diabeettinen [[neuropatia]] tai [[sepelvaltimotauti]]lyhyempi.<ref name="H" /> Esimerkiksi 55-vuotiaat tyypin 2 diabetes -diagnoosin saaneet miehet elävät keskimäärin 3.6–11.5 vuotta lyhyemmän elämän kuin terveet. Elinaika riippuu pitkälti siitä, että kuinka hyvin diabeetikko hoitaa tautiaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J Leal, AM Gray, PM Clarke|Otsikko=Development of life-expectancy tables for people with type 2 diabetes|Julkaisu=European Heart Journal|Ajankohta=2009|Vuosikerta=30|Numero=7|Sivut=834–839|Pmid=19109355|Doi=10.1093/eurheartj/ehn567|Issn=0195-668X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2663724/}}</ref>
 
==Altistavat tekijät==
Merkittävin tyypin 2 diabetekselle altistava tekijä on lihavuus, eritoten [[keskivartalolihavuus]].<ref name=E/> Lihavuus selittää lähes kaikki Suomen tyypin 2 diabetestapaukset.<ref name=C/> Muita altistavia tekijöitä ovat korkea ikä, etninen tausta (esimerkiksi [[Lähi-itä|Lähi-idästä]], [[Japani]]sta tai [[Kiina]]sta kotoisin olevilla on muita suurempi riski sairastua diabetekseen), [[metabolinen oireyhtymä]], [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitaudit]] (nämä ovat merkki diabetekselle altistavista aineenvaihduntahäiriöistä), [[raskausdiabetes]] (ilmenee naisilla), [[tupakointi]], vähäinen liikunta, [[univaje]], epäterveellinen ruokavalio<ref name=E>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/tyypin-2-diabeteksen-riskitekijat|nimeke=Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2020-05-11}}</ref> ja sukurasite. Jälkimmäinen tarkoittaa, että tyypin 2 diabeteksen ilmeneminen henkilön sukulaisilla lisää henkilön riskiä sairastua itsekin tyypin 2 diabetekseen. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes.<ref name=D/><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=K Hemminki et al|Otsikko=Familial risks for type 2 diabetes in sweden|Julkaisu=Diabetes Care|Ajankohta=2010|Vuosikerta=33|Numero=2|Sivut=293–297|Pmid=19903751|Doi=10.2337/dc09-0947|Issn=0149-5992|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2809269/}}</ref>
 
==Taudin syyt ja kehitys==
Tyypin 2 diabetes johtuu erityyppisten solujen heikosta kyvystä reagoida haiman [[beetasolu]]jen tuottamaan [[insuliini]]in eli [[insuliiniresistenssi]]stä. Insuliiniresistentit solut eivät ota sisäänsä tehokkaasti veren [[glukoosi]]a eli [[verensokeri]]a insuliinin vaikutuksesta, jolloin veren glukoosipitoisuus kasvaa toistuvasti epänormaalin korkeaksi esimerkiksi ruokailun yhteydessä. Korkeaa verensokeria sanotaan [[hyperglykemia]]ksi ja se on tyypin 2 diabeteksen pääoire. Keho kuitenkin pyrkii kumoamaan insuliiniresistenssin vaikutusta ja lisää insuliinin tuottoa epänormaalin korkeaksi ennen hyperglykemian ja monien muiden diabeteksen oireiden ilmenemistä. Poikkeavan suurta veren insuliinipitoisuutta sanotaan [[hyperinsulinemia]]ksi.<ref name="F"/> Diabeteksen myöhäisemmässä hyperglykemiaa ilmentävässä vaiheessa beetasoluja voi tuhoutua merkittävästi. Tällöin myös insuliinin tuotto vähenee.<ref name=F>{{Lehtiviite|Tekijä=ME Cerf|Otsikko=Beta cell dysfunction and insulin resistance|Julkaisu=Frontiers in Endocrinology|Ajankohta=2013|Vuosikerta=4|Pmid=23542897|Doi=10.3389/fendo.2013.00037|Issn=1664-2392|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3608918/}}</ref><ref>DeFronzo, s. 354–365</ref>
Rasvan kertyminen solujen sisälle ja heikentynyt soluhengitys kuuluvat kakkostyypin diabeteksen syntymekanismeihin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hindawi.com/journals/jtr/2011/152850/|nimeke=Why Can Insulin Resistance Be a Natural Consequence of Thyroid Dysfunction?|tekijä=Gabriela Brenta|julkaisu=Journal of Thyroid Research|ajankohta=2011-09-19|viitattu=2020-07-03|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
 
== Taudin kehitys ==
Tyypin 2 diabetes on aluksi oireeton useiden vuosien ajan. Taudin edetessä hyperglykemia pahenee, jolloin se voi aiheuttaa muun muassa runsasta virtsaamistarvetta, runsasjanoisuutta, ei ilmeisistä syistä johtuvaa laihtumista, näön sumeutta tai nälkäisyyttä.<ref name="G" /> Diabeteksen myöhäisemmässä hyperglykemiaa ilmentävässä vaiheessa beetasoluja voi tuhoutua merkittävästi. Tällöin myös insuliinin tuotto vähenee.<ref name="F">{{Lehtiviite|Tekijä=ME Cerf|Otsikko=Beta cell dysfunction and insulin resistance|Julkaisu=Frontiers in Endocrinology|Ajankohta=2013|Vuosikerta=4|Pmid=23542897|Doi=10.3389/fendo.2013.00037|Issn=1664-2392|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3608918/}}</ref><ref>DeFronzo, s. 354–365</ref>
 
Insuliiniresistenssi vähentää solujen glukoosin saantia, joten solut alkavat energian saantinsa takaamiseksi tuottamaan [[ketoaine]]ita eli keho siirtyy kohti [[Ketoosi (tila)|ketoosiksi]] kutsuttua aineenvaihdunnan tilaa. Tässä tilassa esimerkiksi [[rasvasolu]]t vapauttavat varastoimiaan [[rasvahappo]]ja ja [[lihassolu]]t hajottavat proteiinejaan [[Aminohapot|aminohapoiksi]]. Nämä vaikutukset voivat aiheuttaa vastaavasti diabeteksessa mahdollisesti ilmenevää painon laskua ja lihasheikkoutta. Rasvahapot ja aminohapot päätyvät vereen ja sieltä maksaan, joka tuottaa niistä vereen vapautuvia ketoaineita. Ketoaineet happamoivat verta ja tämä voi johtaa diabeettiseen [[ketoasidoosi]]kohtaukseen. Rasvahapot myös edistävät [[LDL]]:n ja [[VLDL]]:n tuottoa maksassa. Näiden tuoton kasvu edistää diabeteksen liitännäisairautena ilmenevää [[ateroskleroosi]]a.<ref name=B>{{Kirjaviite|Tekijä=N Thomas et al|Nimeke=A practical guide to diabetes mellitus|Vuosi=2017|Sivu=1–15|Selite=7. painos|Julkaisija=Jaypee Brothers Medical Publishers|Isbn=9789351528531}}</ref>
3 693

muokkausta