Ero sivun ”Kyyros Suuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "–" |
lähde, täydenn |
||
Rivi 1:
{{korjattava/nimi}}
'''Kyyros II Suuri''' (noin [[576 eaa.|576]]–[[529 eaa.]]<ref>Antiikin käsikirja, hakusana "Kyyros".</ref>) oli [[Persia]]n kuningas. Historiankirjoissa käytetty nimi Kyyros on kreikkalainen (''Kυρoς'') versio hänen persiankielisestä nimestään '''Korouš''' tai '''Khorvaš'''. Vanhoissa [[Raamattu|raamatun]]käännöksissä nimi esiintyy myös muodossa ''Koores''. Kyyros kuului [[Akemenidien hallitsijasuku|Akemenidien hallitsijasukuun]], joka hallitsi Persiaa vuosina 648–330 eaa. Kyyroksen aikana Persiasta tuli suurvalta, joka ulottui Lähi-idästä Intiaan. Häntä pidetään Persian ensimmäisenä merkittävänä kuninkaana.<ref name=oe>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti) | Selite = | Sivu = 3451 | Luku = Kyyros II Suuri | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-1-04827-9}}</ref>
Kyyroksen elämää koskevat tiedot ovat peräisin babylonialaisista kronikoista, kreikkalaisilta historioitsijoilta ja muutamista Raamatun kohdista. <ref name=oe />
== Elämä ==
[[Kuva:Pasargades cyrus cropped.jpg|thumb|250px|Kyyros II Suuren hautaholvi [[Pasargadae]]n kaupungin raunioilla. Aleksanteri Suuri vieraili haudalla osoittamassa kunnioitusta Kyyrokselle valloitettuaan Persian. ]]
Kyyros oli kuningas [[Kambyses I]]:n poika. Kambyses kuului Persiaa pitkään hallinneeseen [[Akemenidien hallitsijasuku|Akemenidien hallitsijasukuun]]. Kambyses I hallitsi yhdessä sukulaisensa [[Arsames|Arsameen]] kanssa Anshan pientä kuningaskuntaa, joka oli suuremman [[Media (valtio)|Media]]n alainen. Kun Kambyses kuoli vuonna 559 eaa., Kyyros nousi kuninkaaksi ja ilmeisesti syrjäytti vielä elossa olleen Arsameen pois vallasta. <ref name=oe />
Kreikkalaisen historioitsijan [[Herodotos|Herodotoksen]] mukaan Kyyros joutui jo nuorena poliittisen vehkeilyn uhriksi ja hänet yritettiin tappaa heti hänen synnyttyään. Kyyroksen nuoruudesta kerrottiin legendaa, jonka mukaan hän eli nuoruutensa karjankasvattajan poikana. Vasta myöhemmin hänen vartuttuaan kävi ilmi, että hän oli kuningas, kun kylän lapset asettivat Kyyroksen kuninkaakseen. Tätä Herodotoksen esittämää kertomusta Kyyroksen nuoruudesta pidetään legendana.
Rivi 18 ⟶ 20:
[[Kuva:Cyrus II le Grand et les Hébreux.jpg|thumb|240px|Kyyros II Suuri sallii juutalaisten palata [[Babylonin vankeus|Baabelin vankeudesta]] Jerusalemiin ja rakentaa uudelleen kaupungin ja temppelin. [[Jean Fouquet]]in (1470–1475) kuvitusta.]]
Kyyros II Suuri loi Suur-Persian valtakunnan, joka on alueellisen suuruutensa puolesta verrattavissa ainoastaan [[Rooman imperiumi]]in ja [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] luomaan valtakuntaan. Valtakunta ulottui lähi-idästä aina Intiaan asti. Valloitettuaan Persian [[Aleksanteri Suuri]] osoitti kuninkaalle kunnioitustaan vierailemalla tämän hautamonumentilla. Persian suurkuningas valloitti valtakaudellaan Babylonian, Median ja Lyydian valtakunnat.
Kyyroksen odotettiin edeltäjiensä tavoin tunnustavan meedialaisten ylivallan valtakunnassaan, sillä hänen hallitsemansa Anshan sijaitsi Persiassa, joka taas kuului mahtavaan Meedian valtakuntaan. Kyyros oli kuitenkin kunnianhimoinen mies, ja hän kokosi muut Persian kansat kapinaan meedialaisia vastaan. Vuonna 550 eaa. Meedian kuningas Astyages lähetti sotajoukkonsa Persiaan taltuttamaan persialaisten kapinaa, mutta yritys epäonnistui ja persialaiset valloittivat koko Meedian.<ref> Tieteen Kuvalehti Historia 3/2012. </ref> Kyyros tiesi, että meedialaiset olivat kreikkalaisten sukulaiskansa, ja alkoi järjestelmällisesti värvätä meedialaisia palvelukseensa kohottaakseen hallintonsa sivistystasoa. <ref name=oe />
Vuonna 547 eaa. hän alkoi käyttää titteliä [[Persian kuningas]]. Pian tämän jälkeen [[Lyydia]]n kuningas [[Kroisos]], [[Babylonia]]n kuningas [[Nabonidus]] ja [[Egypti]]n kuningas [[Amasis II]] liittoutuivat Kyyrosta vastaan. Kroisos marssitti sotajoukkonsa Meediaan vuonna 547 eaa. Ensimmäinen taistelu päättyi ratkaisemattomana, ja talven tullen lyydialaiset vetäytyivät aikeinaan jatkaa sotimista seuraavana keväänä. Persialaiset kuitenkin viittasivat kintaalla perinteiselle tavalle olla sotimatta talvisaikaan ja seurasivat Kroisoksen joukkoja Lyydian pääkaupunkiin Sardikseen saakka. Kun Kroisos oli kotiuttanut suurimman osan joukoissaan palvelleista palkkasotureista, Kyyros hyökkäsi.<ref> Tieteen Kuvalehti Historia 3/2012 </ref> Kyyros miehitti Lyydian valtakunnan ja vangitsi Kroisoksen.
| |||