Ero sivun ”Hydraatti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkitystä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Hiilihydraatti|Hiilihydraatit]] ovat esimerkki aineesta, jolle nimi annettiin ennen aineen rakenteen selvittämistä. Sekoitettaessa väkevää [[rikkihappo]]a hiilihydraattiin tapahtuu kiivas reaktio, jossa hiilihydraatti hajoaa, rikkihappoon irtoaa vettä ja jäljelle jää [[hiili|hiiltä]]. Reaktio ei kuitenkaan osoita, että hiilihydraatit sisältäisivät vettä sellaisenaan. Sen sijaan rikkihappo hajottaa hiilihydraatin "väkisin" vedeksi ja hiileksi. Hiilihydraatit muodostuvat [[Sokeri|sokereista]], joissa on 5-, tai 6-hiilisiä ketjuja, joissa kussakin hiilessä on hydroksyyliryhmä, paitsi yhdessä hiilessä on [[karbonyyli]]happi. Rakenteen empiirinen kaava eli alkuaineiden suhde on sattumalta juuri CH<sub>2</sub>O, sama kuin "hiili-vesi", josta nimi tulee.
Rivi 8:
|[[File:Cobalt(II) chloride.jpg|190px]] || [[File:Cobalt(II)-chloride-hexahydrate-sample.jpg|190px]]
|- align="center"
|
|}
Monet metallisuolat muodostavat hydraatteja, joissa vesi on muodostanut [[kompleksi (kemia)|kompleksin]] metallikationin tai toisinaan anionin kanssa<ref name="concise" />. Kun näin käy, ainetta ei enää välttämättä pysty kuivaamaan, koska vesi on reagoinut. Esimerkiksi [[sinkkikloridi]]n (ZnCl<sub>2</sub>) hydrautuessa muodostuu sinkkikloridihydraatti, jota kuumentamalla ei enää saada takaisin vedetöntä sinkkikloridia (ZnCl<sub>2</sub>) ja vettä, vaan [[sinkkihydroksikloridi]]a (ZnClOH) ja haihtuvaa [[vetykloridi]]a (HCl). Monet [[suola]]t muodostavat useita eri hydraatteja, jotka ovat erillisiä kemiallisia aineita.
| |||