Ero sivun ”Džungaria” versioiden välillä

'''Džungaria''' on [[Tienšan]]- ja [[Altai (vuoristo)|Altai]]vuorten välissä<ref name="WWF_Jungaria">[http://www.worldwildlife.org/wildworld/profiles/terrestrial/pa/pa1317_full.html Junggar Basin semi-desert (PA1317)] WWF </ref> luoteis-[[Mongolia (alue)|Mongoliassa]] sijaitseva, pinta-alaltaan noin 200 &nbsp;000 neliökilometrin suuruinen laskeuma. Alue on pääasiassa [[aro]]a ja hiekka-[[aavikko]]a. Sitä pidetäänkin monesti [[Gobi|Gobin autiomaan]] osana. Länteen päin Džungariasta lähtee kaksi [[laakso]]a. Eteläinen [[Ebinor]]- ja [[Alakol]]järven välissä sijaitseva ns. [[Džungarian portti]] on historiallinen Aasian kansojen merkittävä kulkureitti. Pohjoisemmassa virtaa [[Irtyš]]joki. Džungarian asukkaat ovat [[dungaanit|dungaaneja]] ja [[mongolit|mongolipaimentolaisia]]. Merkittävimpiä kaupunkeja ovat [[Yining]] ja [[Ürümqi]].

Džungarian allas on tyypiltään hieman [[Tarimin allas|Tarimin altaan]] tyyppinen. Sen keskustassa on [[Gurbantunggutin aavikko]], joka on Kiinan toiseksi suurin. Altaan keskustassa on myös 10001&nbsp;000 km² laajuinen, enintään 2,8 metriä syvä [[Aibi-järvi]], jonne joet laskevat. Altaassa on myös joitain muita jokien ylläpitämiä järviä. Se on hyvin suolapitoinen, ja sen takia kaloja vain jokien suistossa. Kylmän [[Siperia]]n ilmasto vaikuttaa alueen ilmastoon, ja lämpötila putoaa talvisin jopa -20–20 °C:hen. Altaan keskustassa sataa niinkin vähän kuin 80-10080–100 mm, mutta reunoilla 100-250100–250 mm.<ref name="WWF_Jungaria"/>

Altaaseen pääsee vuorten välistä hieman kosteutta. Näin ollen alue on pääosin niittymäistä [[aro]]a ja [[puoliaavikko]]a, jolla kasvaa lähinnä matalaa pensasta nimeltä ''Anabasis brevifolia''. Kasvit sitovat suurimman osan Gurbantunggutin aavikon dyyneistä niin, että vain 5&nbsp;% niistä on liikkeessä.<ref name="WWF_Jungaria"/> Aavikon keskellä kasvaa ohuita anabasis-pensaita, mutta reunoilla mm Przewalskin efedraa (''Ephedra przevalskii'') saksaulpensaiden seassa. Lähellä altaan reunoja kasvaa muita hieman korkeampia pensaslajeja. [[Tienšan]] ja [[Altai (vuoristo)|Altai-vuorilta]] virtaavien jokien varrella kasvaa puita, muun muassa [[poppelit|poppelia]], [[tamariskit|tamariskia]], [[pajut|pajua]], ''[[Nitraria roborovsky]]'', ''[[Nitraria sibirica]]'', ''[[Achnatherum splendens]]''. Vuorilta virtaavien jokien läheiset alkuperäiset lajistoltaan rikkaat niityt, josnvarsikasvustot ja suot ovat nykyään pääosin peltoa.<ref name="WWF_Jungaria"/> Puoliaavikolla asuu muun muassa hyppyrottia ja ainakin kansallispuiston alueella [[Aasianvilliaasi|aasianvilliaaseja]] (''Equus hemionus''), [[Kameli|kameleita]] (''Camelus ferus'') ja [[kuhertajagaselli|kuhertajagaselleja]] (''Gazella subgutturosa''). Altaassa asuivat eräät viimeisistä [[Przewalskinhevonen|przewalskinhevosista]] (''Equus caballus przewalskii'').<ref name="WWF_Jungaria">[http://www.worldwildlife.org/wildworld/profiles/terrestrial/pa/pa1317_full.html Junggar Basin semi-desert (PA1317)] WWF </ref>