Ero sivun ”Olavi Paavolainen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kielenhuoltoa, vähennetty ylilinkitystä |
|||
Rivi 36:
=== Tulenkantajien muotoutuminen ===
Vuosia 1923–1924 väritti erityisesti tiivis kirjeenvaihtosuhde Katri Valan kanssa. Heistä tuli hyviä ystäviä ja myöhemmin heistä muodostui
Vuonna 1925 syntyi Tulenkantajien yhteisteos ''Hurmioituneet kasvot'', ja se julkaistiin saman vuoden toukokuussa. Sen saama lähes olematon vastaanotto oli kuitenkin tyly, vaikka kaikki Katri Valaa lukuun ottamatta olivat osallistuneet teokseen innokkaasti.<ref>Paavolainen, Jaakko 1991, s. 69–70.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vaara, Elina ym. | Nimeke=Hurmioituneet kasvot. Runoja | Selite=Näköispainos. Alkuperäinen: Porvoo: WSOY, 1925 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Lasipalatsi | Vuosi=2007 | Isbn=978-952-480-079-2 }}</ref> Saman vuoden kesällä Paavolainen tutustui [[Minna Craucher]]iin. Mika Waltari käytti Craucherista nimeä Rouva Spindel teoksessaan ''[[Suuri illusioni]]''. Suhde ei ollut lopulta mikään miellyttävä. Craucher sai otteen Paavolaisesta lainaamalla rahaa ja avokätisellä alkoholitarjoilullaan. Paavolainen yritti paeta Craucheria Pariisiin, mutta sitkeä madame tuli perässä. ''Valtatiet''-runoteoksen julkistamiseen Craucher saapui mukanaan ruukkupalmu, jonka ruukkuun väitti haudanneensa sikiön, jonka isäksi väitettiin Paavolaista. Epämiellyttävä ihmissuhde jatkui vuoteen 1931 saakka.<ref>Paavolainen, Jaakko 1991, s. 70.</ref><ref>Rajala 2014, s. 104.</ref>
| |||