Ero sivun ”Ferenc Kölcsey” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sanaj. |
p vuosi |
||
Rivi 30:
| allekirjoitus =
}}
'''Ferenc Kölcsey''' ([[1790]]–[[1838]]) oli [[unkari]]lainen [[runoilija]], puhuja ja [[kriitikko]]. Opiskeltuaan lakitiedettä hän vetäytyi maatilalleen ja antautui kirjalliseen toimintaan. Hän oli vuodesta 1829 [[Szatmár]]in komitaatin ylinotaari ja sen edustajana valtiopäivillä 1832–1836.<ref name=TSK1>[http://runeberg.org/tieto/5/0180.html Kölcsey, Ferenc,] Tietosanakirja osa 5, palsta 319, Tietosanakirja Osakeyhtiö
Runoilijana Kölcsey on huomattava taideballadin ja romanssin kotouttajana Unkarissa ja ennen kaikkea isänmaallisten runojen erinomaisena sepittäjänä. Kölcseyn kirjoittama on muun muassa kansallishymni ''[[Himnusz]]'' ("Isten, áldd meg a magyart") vuodelta 1823. Kölcseyn ankarat arvostelut [[Dániel Berzsenyi]]n, [[Mihály Csokonai]]n ja [[János Kis]]in runoudesta sekä hänen kantansa kielenuudistuskysymyksessä – Kölcsey oli [[Ferenc Kazinczy]]n koulukunnan edustaja – herättivät paljon huomiota ja vastustustakin. Valtiopäivillä Kölcsey oli parhaita puhujia sekä vapaamielisen puolueen vaikuttavimpia edustajia. Hänen puheistaan ovat kuuluisia loistavat Kazinczyn ja Berzsenyin muistopuheet. Vanhojen [[Reettori|reettorien]] tapaan Kölcsey harjoitteli puhetaitoa muun muassa siten, että sepitti puheita keksimiään tilaisuuksia varten.<ref name=TSK1/>
| |||