Ero sivun ”Syyria” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 78:
[[Maanviljelyn synty|Varhaista maanviljelyn kehitystä]] on koetettu kartoittaa myös Syyriassa tehdyillä kaivauksilla. Syyria oli osa heettiläisten, [[Assyria]]n, [[Babylon]]in, [[Israel]]in, [[Egypti]]n, [[Persia]]n, [[Kreikka|Kreikan]] ja foinikialaisten valtakuntia ennen joutumistaan [[Rooman valtakunta|Rooman]] alaisuuteen.<ref>[http://countrystudies.us/syria/3.htm Ancient Syria] ''Syria: A Country Study.'' Library of Congress, 1987.</ref>
Syyrian alue oli [[kristinusko]]n syntysijoja, mutta 600-luvulla tapahtuneen arabivalloituksen jälkeen se muuttui vähitellen [[Islam|Islamilaiseksi]]. [[Umaijadit|Umaijadien dynastia]] hallitsi Damaskoksesta käsin arabien maailmanvaltaa vuosina 661–750. Suurimmillaan dynastia hallitsi Pakistanin ja islamilaisen Espanjan välistä aluetta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Ensimmäinen umaijadihallitsija [[Muawija I]] esiintyi Johannes Kastajan kultin suojelijana ja käytti hallintokielenä kreikkaa. 600-luvun lopulla [[Abd al-Malik ibn Marwan|Abd al-Malik]] toi Iranista oman uskontonsa muhammadismin (joka ei ehkä vielä ollut islamia), ja hänen aikanaan kristityt alkoivat kokea vainoa. Arabian kieli syrjäytti vähitellen kreikan hallintokielenä ja aramean puhekielenä
Damaskos menetti asemansa arabivaltakunnan keskuksena vuoden 750 jälkeen, kun abbasidit rakensivat uuden hallintokeskuksensa, Bagdadin pyöreän kaupungin, Irakiin. Kun alue islamisoitui, kristityt ja juutalaiset olivat vielä 1000-luvulle asti enemmistönä ja saivat ''[[Dhimmi|dhimmeinä]]'' yleensä luvan harjoittaa omaa uskontoaan. [[Seldžukit|Seldžukkien]] valtakauden ja [[ristiretket|ristiretkien]] jälkeen Syyria oli [[arabit|arabien]] hallussa vuoteen 1516, kunnes [[osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen.<ref>[http://countrystudies.us/syria/6.htm Succeeding Caliphates and Kingdoms] ''Syria: A Country Study.'' Library of Congress, 1987.</ref>
=== Ranskan valta ja maailmansodat ===
|