Wikipedia

Ero sivun ”Niilo Hartikka” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tietolaatikon lisäys
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11:
| pituus = 178 cm
| laji = [[Juoksu|keskimatkojen juoksu]]
| seura = Muhoksen KatjaisetKatajaiset (-1931)<br>[[Oulun Pyrintö]] (1932-)
| kilpaura = 1927-1943
| valmentaja = Veikko Närhi ja [[Paavo Nurmi]]
Rivi 26:
Niiko Hartikka aloitti juoksijana synnyinseudullaan Muhoksella 1920-luvun lopulla edustaen Muhoksen Katajaisia. Vuonna 1932 hän siirtyi Oulun Pyrinnön riveihin ja juoksi 1934 800 m:n piiriennätyksen 1.57,2. Seuraavana vuonna 800 metriä meni aikaan 1.55,8. Näihin aikoihin Oulun Pyrintö sai kasaan vahvan 4 x 800:n ja 4 x 1&nbsp;500 metrin viestijoukkueet. Hartikka oli molemmilla viestimatkoilla vahva juoksija. [[Helge Vänttilä]] ja [[Esa Kivekäs]] olivat vahvoja eristyisesti 800 metrillä ja [[Onni Pyörälä]] 1&nbsp;500 metrillä. Ensimmäisen kerran OP:n nelikko otti [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1933|vuoden 1933 SM-viesteissä]] hopeaa 4 x 1&nbsp;500 metrillä. Seuraavana vuonna nelikko otti [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1934|vuoden 1934 SM-viesteissä]] pronssia niin 4 x 800 kuin 4 x 1&nbsp;500 metrillä. Tämä oli alku seuran viestimenestykselle 1930-luvulla. [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1935|Vuoden 1935 SM-viesteissä]] OP otti hopeaa 4 x 800 metrillä ja pronssia 4 x 1 500 metrillä. Syksyllä 1935 [[Oulun keskuskenttä|Oulun keskuskentällä]] OP:n nelikko Vänttilä-Pyörälä-Kivekäs-Hartikka teki uuden Suomen ennätyksen 4 x 800 metrillä ajan ollessa 7.53,4.<ref name=OP">{{Lehtiviite | Otsikko = Oulun Pyrintö saavutti ennätyksen 4 x 800 m viestissä: 7.53,4 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.9.1935 | Sivut = 4 | www = https://nakoislehti.hs.fi/22c30a29-93ec-4577-ad27-57d8cbbb035b/6 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 28.6.2020}}</ref> [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1936|Vuoden 1936 SM-viesteissä]] OP-nelikolle tuli sitten Suomen mestaruus voitettuaan [[Helsingin Poliisi-Voimailijat|Helsingin Poliisi-Voimailijoiden]] vahvan nelikon. OP:n nelikko otti hopeaa vielä 4 x1 500 metrillä. OP-nelikko oli vielä [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1937|seuraavan vuoden SM-viesteissä]] hopealla. OP:n menestyksekäs nelikko hajosi sen jälkeen mm. Vänttilän siirryttyä eteläiseen Suomeen. Hartikka oli mukana kaikissa näisssä mitalijoukkueissa ja voitti näin SM-kullan, neljä hopeaa ja 3 pronssia.
 
Henkilökohtaisilla matkoilla HartikaHartikka oli ensimmäisen kerran SM-finaalissa [[Kalevan kisat 1934|kaudella 1934]] sijoituksen ollessa kuudes. [[Kalevan kisat 1935|Seuraavana vuonna]] sijoitus parani yhdellä eli viidenneksi. Vuosi 1936 oli [[1936 Kesäkisat|olympiavuosi]], ja niiden karsintakilpailuissa Hartikka osallistui 1&nbsp;500 metrille ja saavuttikin kolmannen sijan [[Ossi Teileri]]n ja [[Gunnar Höckert]]in jäljessä.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Ennätyksetön toinen päivä yleisurheilijain olympiavalinnoissa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.7.1936 | Sivut = 8 | www = https://nakoislehti.hs.fi/0070921a-663a-4bed-930c-d363c2053c79/8 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 28.6.2020}}</ref> Juoksu takasi Hartikalle olympiamatkan. Hartikka karsiutui [[Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1936|Berliinin 1936 olympialaisten]] alkuerissä. [[Kalevan kisat 1936|Vuoden 1936 SM-kisoissa]] Hartikka juoksi 800 metriä nousi jo mitaleille eli oli kolmas Teilerin ja [[Kosti Kurkela]]n jäljessä. Hartikka karsiutui [[Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1936|Berliinin 1936 olympialaisten]] [[1&nbsp;500 metrin juoksu]]n alkuerissä.
 
Hartikan juoksu-ura BerliinissäBerliinin olympialaisissa oli ollut kuitenkin vielä kansainvälisessä mielessä alkuvaiheessa. Vuonna 1937 tulokset edelleen paranivat. Hartikan 800 metrin ennätys parani sekunnilla aikaan 1.54,8, ja samana vuonna 3&nbsp;000 metriäkin taittui aikaan 8.30,7. Lisäksi 1&nbsp;000 metrin aika oli 2.29,0, 1&nbsp;500 metriä 3.56,0 ja oli 4&nbsp;x&nbsp;800 metrin SE:n 7.40,6 tehneessä Suomen maajoukkueessa kokoonpanolla Vänttilä, Hartikka, Teileri, [[Tauno Peussa]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Suomella 14 pisteen johto maaottelussa Englantia vastaan | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 5.9.1937 | Sivut = 16 | www = https://nakoislehti.hs.fi/a7119ceb-f4b7-4ed7-9877-c9b2cc3e89c8/16 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 28.6.2020}}</ref> [[Kalevan kisat 1937|Kalevan kisoissa]] tuli hopeaa [[Toivo Sarkama]]n voittaessa.
 
Hartikan kehitys jatkui vuonna 1938. Tällöin 1&nbsp;500 metristä tuli hänen päämatkansa. Hän sivusi Suomi-Unkari maaottelussa [[Harri Larva|Larvan]] tekemää Suomen ennätystä 3.52,0. Samassa yhteydessä hän voitti Unkarin [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1934|EM-hopeamitalistin]] [[Miklós Szabó (keskimatkojen juoksija)|Miklós Szabón]]. Syksyn 1938 päätapahtuma oli [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1938|Pariisin EM-kisat]]. Niissä hän sijoittui samassa lajissa neljänneksi. Häntä tönittiin pahasti juoksun loppusuoralla, ja lohdutukseksi putoamisestaan mitalisijojen ulkopuolelle hän sai järjestäjiltä pronssisen mitalin, johon oli kaiverrettu sijoitus (''4. sija'').
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Hartikka”