Ero sivun ”Niilo Hartikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennusta vuosista 1938 ja 1939 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Hartikan kehitys jatkui vuonna 1938. Tällöin 1 500 metristä tuli hänen päämatkansa. Hän sivusi Suomi-Unkari maaottelussa [[Harri Larva|Larvan]] tekemää Suomen ennätystä 3.52,0. Samassa yhteydessä hän voitti Unkarin [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1934|EM-hopeamitalistin]] [[Miklós Szabó (keskimatkojen juoksija)|Miklós Szabón]]. Syksyn 1938 päätapahtuma oli [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1938|Pariisin EM-kisat]]. Niissä hän sijoittui samassa lajissa neljänneksi. Häntä tönittiin pahasti juoksun loppusuoralla, ja lohdutukseksi putoamisestaan mitalisijojen ulkopuolelle hän sai järjestäjiltä pronssisen mitalin, johon oli kaiverrettu sijoitus (''4. sija'').
Vuosi 1939 Hartikan uralla oli tulosten puolesta menestyksellinen. Heinäkuun [[Suomi–Ruotsi-maaottelu 1939|Ruotsi-Suomi -maaottelussa]] hän teki uuden SE:n ajalla 3.50,0, joka säilyikin Suomen ennätyksenä 10 vuotta. Kisassa ruotsalaiset [[Arne Andersson]] ja [[Åke Spångert]] olivat kuitenkin edellä Anderssonin tehdessä uuden Ruotsin ennätyksen 3.48,8. Elokuussa käydyissä [[Kalevan kisat 1939|Kalevan kisoissa]] Hartikka uusi 1 500 Suomen mestaruutensa. Vuonna 1939 Hartikka kuului joukkueeseen, joka juoksi 4 × 1 500 metrin viestissä maailmanennätyksen 15,54,8. Joukkueesssa juoksivat Hartikan lisäksi [[Pentti Salovaara|Pentti]] ja [[Martti Salovaara]] sekä Sarkama.
Hartikka edusti urallaan Suomea kolmessa maaottelussa vuosina 1937–1939. Hartikan ura päättyi käytännössä sotavuosina. Hän kilpaili vuonna 1940 4 x 800 metrin OP:n joukkueessa, joka voitti mm. [[Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut|Kaatuneiden urheilijain muistokisojen]] kyseisen matkan viestin. Hartikan valmentajina toimivat Veikko Närhi ja [[Paavo Nurmi]].
| |||