Ero sivun ”Muinaiskirkkoslaavi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
p "–"
Rivi 1:
'''Muinaiskirkkoslaavi''' eli '''muinaisbulgaria''' on vanhin [[slaavilaiset kielet|slaavilaisen]] kirjakielen muoto. Sen kehittivät 800-luvulla veljekset [[Kyrillos ja Methodios]], jotka harjoittivat kristillistä lähetystyötä [[slaavit|slaavien]] keskuudessa.
 
Muinaiskirkkoslaavia on kirjoitettu kahdella kirjoitusjärjestelmällä, ns. [[glagoliittinen kirjaimisto|glagoliittisella kirjoituksella]] eli glagolitsalla ja [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillisellä kirjoituksella]] eli kyrillitsalla. Näistä glagoliittinen kirjoitusjärjestelmä on vanhempi, Kyrilloksen kehittämä - myöhempi kyrillitsa on vain nimetty hänen kunniakseen. Suurimmassa osassa slaavilaista kielialuetta glagolitsa syrjäytyi varhain kyrillisen tai latinalaisen aakkoston tieltä, mutta se säilyi pitkään eteläslaavin alueella, erityisesti [[Dalmatia]]ssa hengellisten tekstien ja salakirjoitusten kirjoitusjärjestelmänä.
 
Kyrilliset aakkoset, jotka pohjautuvat [[kreikkalaiset kirjaimet|kreikkalaisiin kirjaimiin]] ja joiden nimitys on johdettu Kyrilloksen nimestä ovat nykyään myös muassa [[venäjän kieli|venäjän]], [[bulgarian kieli|bulgarian]], [[serbian kieli|serbian]], [[ukrainan kieli|ukrainan]], [[mongolin kieli|mongolian]] ja monien Venäjällä puhuttujen kielten kirjoituksen perusta. Kirjaimistoa on kuitenkin sittemmin kehitetty eri maissa ajan ja kunkin kielen ääntämisen tarpeita vastaavaksi.