Ero sivun ”Túpac Amaru II” versioiden välillä

José Gabriel Condorcanqui syntyi Tintassa, [[Cuscon maakunta|Cuscon maakunnassa]] ja sai jesuiittakoulutuksen. Hän oli ulkoisesti huomiota herättävä: voimakasrakenteinen, vaaleaihoinen, hyväkäytöksinen ja espanjalaisittain pukeutuva. Hänen veljensä toimi paikallisena päällikkönä, jonka tehtävä oli kerätä intiaaneilta verot Espanjan valtiolle. Veljen kuoltua päällikön tehtävä tuli José Gabriel Condorcanquille, joka hallitsihoiti tehtävää espanjalaiskuvernöörin alaisuudessa. Tehtävässään hän liikkui intiaaneienintiaanien alueilla. Hän tunsi inkojen perinteet ja tavat, eikä pitänyt oikeana, että inkoja kohdeltiin pakkotyöläisinä vastoin vuoden 1720 uudistusta, jossa orjuus kiellettiin. Hän pyysi kuvernööriä parantamaan intiaanien oloja tekstiilitehtaissa, kaivoksissa ja kylissä. Kun yritys epäonnistui, hän otti isoisoisänsä inkanimen ja aloitti kapinan. Aluksi hän vangitsi ja teloitti esimiehensä, kuvernööri Antonio de Arriagan Tintassa vuonna 1780.<ref name=oe />

Kansannousu oli kahteen vuosisataan ensimmäinen merkittävä kapina Espanjan valtaa vastaan ja koko Amerikan suurin intiaanikapina kautta aikojen. Se levisi koko nykyisen Perun ja Bolivian alueelle ja Argentiinan pohjoisosiin. [[Kreolikansat|Kreoliväestöä]] ei kuitenkaan saatu siihen mukaan. Tavoitteena ei ainakaan aluksi ollut Espanjan alaisuudesta eroaminen vaan intiaanien aseman parantaminen. Vastoinkäymisiä alkoi tulla, kun [[Cuzco|Cuzcon]] valtaus alkuvuonna 1781 kuitenkin epäonnistui ja Espanjalla alkoi olla alueella riittävästi asevoimaa kapinan kukistamiseen. Túpac Amaru II vangittiin huhtikuussa 1781 ja hänen vaimonsa, vanhin poikansa ja setänsä teloitettiin hänen silmiensä edessä, kuten myös muutama kapinajohtaja. <ref name=oe />

Túpac Amaru II tuomittiin teloitettavaksi kiinnitettynä neljään suuntaan vetäviin hevosiin. TeilausTeloitus kuitenkin epäonnistui, sillä hevoset eivät saaneet miehen raajoja irti. Sen sijaan hänet mestattiin ja paloiteltiin [[Cuzco]]n torilla, samassa paikassa kuin isoisoisänsä Túpac Amaru. Kun kapina jatkui, myös muutkoko hänen suvustaansukunsa teloitettiin, paitsi hänen yksitoistavuotias poikansa Fernando, joka jäi eliniäkseen Espanjan joukkojen vangiksi. Kapina jatkui edelleen, ja Sangararán taistelussa 18. marraskuuta 1781 kapinalliset saivat 6&nbsp;000 miehensoturin voimin voiton espanjalaisista, joita oli 900. Kapinan kukistaminen oli verinen operaatio, jossa arvioidaan surmatun noin 100&nbsp;000 intiaania. Rauha solmittiin 26. tammikuuta 1782. Inkavaatetus sekä [[ketšuan kieli]] ja kulttuuri kiellettiin väestön sopeuttamiseksi espanjalaiseen kulttuuriin.