'''Niilo Hartikka''' ([[23. huhtikuuta]] [[1909]] [[Muhos]] – [[7. lokakuuta]] [[1998]] Muhos) oli [[Suomi|suomalainen]] [[Juoksu|keskimatkojen juoksija]], joka edusti uransa huippuvuodet [[Oulun Pyrintö]]ä 1930-luvulla. Hän oli mukana [[1936 Kesäolympialaiset|Berliinin olympialaisissa]] ja 1936 ja [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1938|Pariisin EM-kisoissa 1938]]. Vuonna 1939 hän teki Suomen ennätyksen 1 500 metrillä.
Niiko Hartikka aloitti juoksijana synnyinseudullaan Muhoksella 1920-luvun lopulla edustaen Muhoksen Katjaisia. Vuonna 1932 hän siirtyi Oulun Pyrinnön riveihin ja juoksi 1934 800 M.m:n piiriennätyksen 1.57,2. Seuraavana vuonna 800 metriä meni aikaan 1.55,8. Näihin aikoin Oulun Pyrintö sai kasaan vahvan 4x800:n ja 4x1 500 metrin viestijoukkueet paikkakunnalle muuttaneen [[Helge Vänttilä]]n tullessa OP:n edustajaksi. Hartikka oli molemmilla viestimakoillaviestimatkoilla vahva viestinjuoksijajuoksija. VäntilläVänttilä ja [[Esa Kivekäs]] olivat vahvoja eristyisesti 800 metrillä ja [[Onni Pyörälä]] 1 500 metrillä. Ensimmäisen kerran OP:n nelikko otti [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1933|vuoden 1933 SM-viesteissä]] hopeaa 4x1 500 metrillä. Seuraavana vuonna nelikko otti [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1934|Vuodenvuoden 1934 SM-viesteissä]] pronssia niin 4x800 kuin 414x1 500 metrillä. Tämä oli alku seuran viestimenestykselle 1930-luvulla. [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1935|Vuoden 1935 SM-viesteissä]] OP otti hopeaa 4x800 metrillä ja pronssia 4x1 500 metrillä. Syksyllä 1935 [[Oulun keskuskenttä|Oulun keskuskentällä]] OP:n nelikko Vänttilä-Pyörälä-Kivekäs-Hartikka teki uuden Suomen ennätyksen 4x800 metrillä ajan ollessa 7.53,4.<ref name=OP">{{Lehtiviite | Otsikko = Oulun Pyrintö saavutti ennätyksen 4 x 8 00800 m viestissä: 7.53,4 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.9.1935 | Sivut = 4 | www = https://nakoislehti.hs.fi/22c30a29-93ec-4577-ad27-57d8cbbb035b/6 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 28.6.2020}}</ref> [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1936|Vuoden 1936 SM-viesteissä]] OP-nelikolle tuli sitten Suomen mestaruus voitettuaan [[Helsingin Poliisi-Voimailijat|Helsingin Poliisi-Voimailijoiden]] vahvan nelikon. OP:n nelikko otti hopeaa vielä 4x1 500 metrillä. OP-nelikko oli vielä [[Viestijuoksun Suomen-mestaruuskilpailut 1937|seuraavan vuoden SM-viesteissä]] hopealla. OP:n menestyksekäs nelikko hajosi sen jälkeen mm. Vänttilän siirryttyä takaisin eteläiseneteläiseen Suomeen. Hartikka oli mukana kaikissa näisssä mitalijoukkueissa ja voitti näin SM-kullan, kolmeneljä hopeaa ja 3 pronssia.
Hartikka nousi 1934 jo kansalliseen kärkijoukkoon. Hän sijoittui [[Kalevan kisat 1934|vuoden 1934 SM-kisoissa]] kuudenneksi. Hartikka karsiutui [[Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1936|Berliinin 1936 olympialaisten]] [[1 500 metrin juoksu]]n alkuerissä. [[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1938|Pariisin EM-kilpailuissa 1938]] hän sijoittui samassa lajissa neljänneksi. Häntä tönittiin pahasti juoksun loppusuoralla ja lohdutukseksi putoamisestaan mitalisijojen ulkopuolelle hän sai järjestäjiltä pronssisen mitalin, johon oli kaiverrettu sijoitus (''4. sija''). Hartikka edusti Suomea kolmessa maaottelussa vuosina 1937–1939.
