Ero sivun ”Sofja Kovalevskaja” versioiden välillä

Kovalevski 3. Sonja Vasiljevna Kovalevskaja (1853–1891), edellisen puoliso, etevä matemaatikko ja kaunokirjailija, venäläisen tykistökenraali Corvin-Krukovskin tytär. Päästäkseen ulkomaille opiskelemaan Kovalevskaja solmi 1869 [[sovinnaisavioliitto|sovinnaisavioliiton]] [[Vladimir Kovalevski]]n kanssa, ja samana vuonna he lähtivät yhdessä Saksaan harjoittamaan opintoja. Kovalevskaja kuunteli Heidelbergin yliopistossa [[Leo Königsberger]]in, [[Hermann von Helmholtz]]in ja [[Gustav Kirchhoff]]in matematiikan ja teoreettisen fysiikan luentoja ja 1871–1874 Berliinissä sen ajan suurimman matemaatikon [[Karl Weierstrass]]in luentoja. Kirjoitettuaan väitöskirjan ''Zur Theorie der partiellen Differentialgleichungen'' Kovalevskaja 1874 sai saksalaisen filosofian tohtorin arvon [[Göttingenin Georg-August-yliopisto|Göttingenin yliopistosta]].<ref name=TSK1>[http://runeberg.org/tieto/4/0768.html Kovalevski 3. Sonja Vasiljevna Kovalevskaja,] Tietosanakirja osa, 4, palsta 1460, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1912</ref>

Kovalevskaja palasi nyt kotimaahan ja asettui asumaan Moskovaan, missä hänen miehensä oli saanut professorin viran. Kun tämä 1883 teki itsemurhan, Kovalevskaja muutti professori [[Gösta Mittag-Leffler]]in kutsusta luennoitsijaksi Tukholman tiedeakatemiaan, ja jo samana vuonna 1884 hänet vakinaistettiin siellä korkeamman matemaattisen analyysin professoriksi. Kovalevskajan tärkein tieteellinen julkaisu on ''Mémoire sur un cas particulier du problème de la rotation d’un corps pesant autour d’un point fixe, où l’integration s’effectue à l'aide de fonctions ultra-elliptiques du temps'' (''Mémoires des savants étrangersissä'', 1890 ja ''Acta mathematicassa'', Ranskan tiedeakatemia 1889, lyhennettynä). Tätä julkaisua pidettiin niin ansiokkaana ja tärkeänä, että Kovalevskaja sai siitä [[Bordinin palkinto|Bordinin palkinnon]] (Prix Bordin) kaksinkertaisena.<ref name=TSK1/>

Kovalevskaja on tunnettu myös kaunokirjailijana. Hän on esimerkiksi kertonutkertoi nuoruutensa muistelmia Venäjältä novelleissa ''Systrarna Rajevsky'' ja ''Vera Vorontzoff''. Kovalevskaja kuoli Tukholmassa 1891, juuri kun hän oli saavuttanut maineensa huipun.<ref name=TSK1/>