Ero sivun ”Ferenc Kölcsey” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
sanaj.
Rivi 30:
| allekirjoitus =
}}
'''Ferenc Kölcsey''' ([[1790]]–[[1838]]) oli unkarilainen[[unkari]]lainen [[runoilija]], puhuja ja [[kriitikko]]. Opiskeltuaan lakitiedettä hän vetäytyi maatilalleen ja antautui kirjalliseen toimintaan. Hän oli vuodesta 1829 [[Szatmár]]in komitaatin ylinotaari ja sen edustajana valtiopäivillä 1832–1836.<ref name=TSK1>[http://runeberg.org/tieto/5/0180.html Kölcsey, Ferenc,] Tietosanakirja osa 5, palsta 319, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911</ref>
 
Runoilijana Kölcsey on huomattava taideballadin ja romanssin kotouttajana Unkarissa ja ennen kaikkea isänmaallisten runojen erinomaisena sepittäjänä. Kölcseyn kirjoittama on muun muassa kansallishymni ''[[Himnusz]]'' ("Isten, áldd meg a magyart") vuodelta 1823. Kölcseyn ankarat arvostelut [[Dániel Berzsenyi]]n, [[Mihály Csokonai]]n ja [[János Kis]]in runoudesta sekä hänen kantansa kielenuudistuskysymyksessä – Kölcsey oli [[Ferenc Kazinczy]]n koulukunnan edustaja – herättivät paljon huomiota ja vastustustakin. Valtiopäivillä Kölcsey oli parhaita puhujia sekä vapaamielisen puolueen vaikuttavimpia edustajia. Hänen puheistaan ovat kuuluisia loistavat Kazinczyn ja Berzsenyin muistopuheet. Vanhojen [[Reettori|reettorien]] tapaan Kölcsey harjoitteli puhetaitoa muun muassa siten, että sepitti puheita keksimiään tilaisuuksia varten.<ref name=TSK1/>
 
Kölcseyn kootut teokset (sisältää runoja, novelleja, luonteenkuvauksia, arvosteluja, puheita ja [[Ilias|Iliadin]] käännöskäännöksen). julkaisivat 1840–1848 [[József Eötvös]], [[László Szalay]] ja [[Pál Szemere]] julkaisivat 1840–1848. Myöhemmin ne on julkaissut [[Ferenc Toldy]] (1877).<ref name=TSK1/>
 
== Lähteet ==