Ero sivun ”Raja-Jooseppi (henkilö)” versioiden välillä

'''Joosef ”Jooseppi” Juhonpoika Sallila''' eli '''Raja-Jooseppi''' ([[1. tammikuuta]] [[1877]] Kuivasjärvi, [[Parkano]] – [[10. toukokuuta]] [[1946]])<ref name="heiskanen">Johanna Heiskanen: [https://retkipaikka.fi/joosef-sallila-pakeni-vaikeita-oloja-inariin-1900-luvun-alussa-raja-joosepin-kentan-hiljaisuus-vetaa-sanattomaksi/ Joosef Sallila pakeni vaikeita aikoja Inariin 1900-luvun alussa – Raja-Joosepin kentän hiljaisuus vetää sanattomaksi] Retkipaikka.fi 24.9.2019. Viitattu 23.6.2020.</ref> oli [[Luttojoki|Luttojoen]] varrella nykyisessä [[Inari]]ssa asunut [[erakko]]. Nykyinen [[Raja-Jooseppi (ylikulkupaikka)|Raja-Joosepin raja-asemarajanylityspaikka]] [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n rajalla on saanut nimensä hänen mukaansa.

Raja-Jooseppi asui vuodesta 1910 lähtien silloisessa Suur-[[Sodankylä]]n kunnassa [[Luttojoki|Luttojoen]] varressa yhdessä Tilta Lehikoisen (1874–1937) kanssa. Hän oli nuorin lapsi äitinsä Serafiinan toisesta avioliitosta, samasta avioliitosta olivat vanhemmat veljet Johan ja Verner. Äidin kuollessa Jooseppi oli 29-vuotias. Kun isä Johan Sallila avioitui uudelleen, Jooseppi lähti Parkanosta kohti Lappia. Parkanossa hän teki maatalous- ja uittotöitä, mutta oli Lapissa [[metsuri]], [[Jällivaara]]ssa kaivostöissä, [[Ruija]]ssa kalastaja ja pororenki ja Sotajoella lyhyen ajan kullankaivaja, kunnes muutti 1910 Tilta Lehikoisen kanssa Luttojoen Raja-Jooseppiin eli silloiseen Rajaniemeen. Paikalla oli ennestään poromiesten Uula Vallen ja Arvid Pokan rakentama sauna, jonka Jooseppi otti asunnokseen. Hän rakensi sitten seuraavan 10 vuoden aikana pihapiiriin uuden pirtin, navetan, perunakellarin ja ulkosalla sijainneen leivinuunin. Jooseppi hankki elantonsa kullankaivuulla, [[Jokihelmisimpukka|helmenpyynnillä]], kalastuksella, metsästyksellä sekä [[Poronhoito|poronhoidolla]]. Hän piti myös lehmiä sekä lampaita ja viljeli asuinkentällään perunoita.

Vuosina 1920–1924 asui samalla törmällä myös [[Ähtäri]]stä kotoisin ollut [[Huhti-Heikki]], joka harjoitti helmenpyyntiä Luttojoella. Hän oli saapunut [[Kanada]]sta kuultuaan Petsamon alueen liittämisestä Suomeen. Myöhemmin Huhti-Heikki muutti Etelä-Petsamoon Lounajärven rannalle jossa hän asusti aina [[Talvisota|talvisodan]] puhkeamiseen saakka.

Tilta Lehikoinen, o.s. Heinonen, oli syntynyt Ähtärissä ja vihitty Pekka Lehikoisen kanssa 1905. Tilta kuoli Raja-Joosepissa 8. huhtikuuta vuonna 1937. Tiltasta on hyvin vähän tietoja, mutta se tiedetään, ettei hän koskaan eronnut virallisesti miehestään Pekka Lehikoisesta.

Jooseppi Sallila lähti evakkoon [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana vuonna 1943, mutta palasi vielä asumaan kentälleen sodan jälkeen, jolloin alue oli jäänyt aivan uuden [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vastaisen rajan tuntumaan. Hän kuoli vuonna 1946 ja hänet haudattiin [[Ivalo]]n hautausmaalle.<ref name="heiskanen" /> Vuonna 1975 Ivalon [[Lions Club]] hankki ja paljasti muistokiven hänen haudalleen.

Jooseppi Sallilan elämästä on suhteellisen vähän kirjallista aineistoa, sellaisia ovat kuitenkin [[virkatodistus]] Parkanosta ja Sodankylästä sekä [[henkikirja]] Sodankylän Muteniasta[[Mutenia]]sta vuodelta 1929. Sen sijaan oikeudenkäyntiasiakirjat [[Petsamo]]sta vuodelta 1935 liittyen aviottoman pojan elatusmaksuihin ovat hävinneet. Veljenpoika Paavo Lehtisen perukirjat ovat tallella, kuten myös todistus hänen vuokratilansa 25 vuoden vuokraoikeudesta Raja-Joosepissa.