Ero sivun ”Raja-Jooseppi (henkilö)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
artikkeliluettelo erilleen leipätekstistä, yksittäisiä arkistoasiakirjoja ei ole tarpeen luetella
järj., turha lause pois
Rivi 3:
 
==Elämänvaiheet==
Kaikki Raja-JoosepinJooseppi asui vuodesta 1910 lähtien silloisessa Suur-[[Sodankylä]]n kunnassa [[Luttojoki|Luttojoen]] elämänvaiheetvarressa eivätyhdessä olekaanTilta tyystinLehikoisen hämärän(1874–1937) peitossakanssa. Hän oli nuorin lapsi äitinsä Serafiinan toisesta avioliitosta, samasta avioliitosta olivat vanhemmat veljet Johan ja Verner. Äidin kuollessa Jooseppi oli 29-vuotias. Kun isä Johan Sallila avioitui uudelleen, Jooseppi lähti Parkanosta kohti Lappia. Parkanossa hän teki maatalous- ja uittotöitä, mutta oli Lapissa [[metsuri]], [[Jällivaara]]ssa kaivostöissä, [[Ruija]]ssa kalastaja ja pororenki ja Sotajoella lyhyen ajan kullankaivaja, kunnes muutti 1910 Tilta Lehikoisen kanssa Luttojoen Raja-Jooseppiin eli silloiseen Rajaniemeen. Paikalla oli ennestään poromiesten Uula Vallen ja Arvid Pokan rakentama sauna jonka Jooseppi otti asunnokseen. Hän rakensi sitten seuraavan 10 vuoden aikana pihapiiriin uuden pirtin, navetan, perunakellarin ja ulkosalla sijainneen leivinuunin. Jooseppi hankki elantonsa kullankaivuulla, [[Jokihelmisimpukka|helmenpyynnillä]], kalastuksella, metsästyksellä sekä poronhoidolla. Hän piti myös lehmiä sekä lampaita ja viljeli asuinkentällään perunoita.
Raja-Jooseppi asui vuodesta 1910 lähtien silloisessa Suur-[[Sodankylä]]n kunnassa [[Luttojoki|Luttojoen]] varressa yhdessä Tilta Lehikoisen (1874–1937) kanssa. Jooseppi Sallilan elämästä on suhteellisen vähän kirjallista aineistoa, sellaisia ovat kuitenkin virkatodistus Parkanosta ja Sodankylästä sekä henkikirja Sodankylän Muteniasta vuodelta 1929. Sen sijaan oikeudenkäyntiasiakirjat [[Petsamo]]sta vuodelta 1935 liittyen aviottoman pojan elatusmaksuihin ovat hävinneet. Veljenpoika Paavo Lehtisen perukirjat ovat tallella, kuten myös todistus hänen vuokratilansa 25 vuoden vuokraoikeudesta Raja-Joosepissa.
 
Kaikki Raja-Joosepin elämänvaiheet eivät olekaan tyystin hämärän peitossa. Hän oli nuorin lapsi äitinsä Serafiinan toisesta avioliitosta, samasta avioliitosta olivat vanhemmat veljet Johan ja Verner. Äidin kuollessa Jooseppi oli 29-vuotias. Kun isä Johan Sallila avioitui uudelleen, Jooseppi lähti Parkanosta kohti Lappia. Parkanossa hän teki maatalous- ja uittotöitä, mutta oli Lapissa [[metsuri]], [[Jällivaara]]ssa kaivostöissä, [[Ruija]]ssa kalastaja ja pororenki ja Sotajoella lyhyen ajan kullankaivaja, kunnes muutti 1910 Tilta Lehikoisen kanssa Luttojoen Raja-Jooseppiin eli silloiseen Rajaniemeen. Paikalla oli ennestään poromiesten Uula Vallen ja Arvid Pokan rakentama sauna jonka Jooseppi otti asunnokseen. Hän rakensi sitten seuraavan 10 vuoden aikana pihapiiriin uuden pirtin, navetan, perunakellarin ja ulkosalla sijainneen leivinuunin. Jooseppi hankki elantonsa kullankaivuulla, [[Jokihelmisimpukka|helmenpyynnillä]], kalastuksella, metsästyksellä sekä poronhoidolla. Hän piti myös lehmiä sekä lampaita ja viljeli asuinkentällään perunoita.
 
Vuosina 1920–1924 asui samalla törmällä myös [[Ähtäri]]stä kotoisin ollut [[Huhti-Heikki]] joka harjoitti helmenpyyntiä Luttojoella. Hän oli saapunut [[Kanada]]sta kuultuaan Petsamon alueen liittämisestä Suomeen. Myöhemmin Huhti-Heikki muutti Etelä-Petsamoon Lounajärven rannalle jossa hän asusti aina [[Talvisota|talvisodan]] puhkeamiseen saakka.
Rivi 21 ⟶ 19:
 
==Totta ja tarua Raja-Joosepista==
Raja-Jooseppi asui vuodesta 1910 lähtien silloisessa Suur-[[Sodankylä]]n kunnassa [[Luttojoki|Luttojoen]] varressa yhdessä Tilta Lehikoisen (1874–1937) kanssa. Jooseppi Sallilan elämästä on suhteellisen vähän kirjallista aineistoa, sellaisia ovat kuitenkin virkatodistus Parkanosta ja Sodankylästä sekä henkikirja Sodankylän Muteniasta vuodelta 1929. Sen sijaan oikeudenkäyntiasiakirjat [[Petsamo]]sta vuodelta 1935 liittyen aviottoman pojan elatusmaksuihin ovat hävinneet. Veljenpoika Paavo Lehtisen perukirjat ovat tallella, kuten myös todistus hänen vuokratilansa 25 vuoden vuokraoikeudesta Raja-Joosepissa.
 
Raja-Jooseppiin liitetään monenlaisia tarinoita, osin ehkä koska hän oli itse vaitonainen menneisyydestään ja tekemisistään. Hänet tunnettiin tarinoiden mukaan yhtäältä rehtinä poromiehenä, toisaalta hänen väitettiin olleen varas ja jopa murhaaja, koska olisi myrkyttänyt kettujen pyyntiin tarkoitetulla [[strykniini|strykniinilla]] veljenpoikansa Paavo Lehtisen. Tämän hän oli kutsunut Lappiin työnsä jatkajaksi. Syynä olisi ollut, että Lehtinen alkoi vaurastua muun muassa merkitsemällä Raja-Joosepin poronvasoja itselleen ja oli jo varakkaampi kuin setänsä.