Ero sivun ”Raja-Jooseppi (henkilö)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kentästä lisää |
käytetään tuota lähteenä muutenkin |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Raja-Joosepin_asuinkenttä.jpg|thumb
'''
==Elämänvaiheet==
Rivi 9:
Vuosina 1920–1924 asui samalla törmällä myös [[Ähtäri]]stä kotoisin ollut [[Huhti-Heikki]] joka harjoitti helmenpyyntiä Luttojoella. Hän oli saapunut [[Kanada]]sta kuultuaan Petsamon alueen liittämisestä Suomeen. Myöhemmin Huhti-Heikki muutti Etelä-Petsamoon Lounajärven rannalle jossa hän asusti aina [[Talvisota|talvisodan]] puhkeamiseen saakka.
Tilta Lehikoinen, o.s. Heinonen, oli syntynyt Ähtärissä ja vihitty Pekka Lehikoisen kanssa 1905. Tilta kuoli Raja-Joosepissa
Jooseppi Sallila lähti evakkoon [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana vuonna 1943, mutta palasi vielä asumaan kentälleen sodan jälkeen, jolloin alue oli jäänyt aivan uuden [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vastaisen rajan tuntumaan. Hän kuoli vuonna 1946 ja hänet haudattiin [[Ivalo]]n hautausmaalle.<ref name="heiskanen" /> Vuonna 1975 Ivalon [[Lions Club]] hankki ja paljasti muistokiven hänen haudalleen.
==Raja-Joosepin kenttä==
Raja-Joosepin asuinkenttä jäi [[Moskovan välirauha|vuoden 1944 rauhansopimuksessa]] noin neljänsadan metrin päähän uudesta valtakunnanrajasta.<ref
Raja-Joosepin kenttä sijaitsee nykyään [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]n alueella. Se on luokitettu [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]]. Alkuperäinen pirtti tuhoutui sodassa, mutta 1910-luvulla rakennetut piharakennukset, 1920-luvulla valmistunut Huhti-Heikin kämppä ja sodan jälkeen rakennettu uusi asuinrakennus ovat säilyneet.<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2133 Raja-Joosepin asuinkenttä] Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Museovirasto. Viitattu 23.6.2020.</ref> Pihapiiriin kuuluu myös niin sanottu kissojen hirttopuu. Raja-Joosepin asuinkenttä kunnostettiin museoalueeksi vuonna 1982.<ref name="eräluvat" /> Kentällä saa vierailla, mutta sinne ei saa leiriytyä.<ref name="kaleva2006" />
Raja-Joosepin asuinkentän luona oli jatkosodan aikana suomalaisen [[Petsamon erillisosasto]]n varmistuksia ja [[Lapin sota|Lapin sodan]] aikana aluetta miehittäneiden neuvostoliittolaisten kenttävartio. Rantatörmällä on säilynyt sota-aikana kaivettu [[taisteluhauta]].<ref name="heiskanen" />
==Totta ja tarua Raja-Joosepista==
|