Ero sivun ”Raja-Jooseppi (henkilö)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "s. luku–luku" |
kentästä lisää |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Raja-Joosepin_asuinkenttä.jpg|thumb|250px|Raja-Joosepin asuinkenttä Inarissa.]]
'''Raja-Jooseppi''' eli '''Jooseppi''' (Josef) '''Juhonpoika Sallila''' ([[1. tammikuuta]] [[1877]] Kuivasjärvi, [[Parkano]] – [[10. toukokuuta]] [[1946]]) oli [[Luttojoki|Luttojoen]] varrella nykyisessä [[Inari]]ssa asunut [[erakko]]. Nykyinen [[Raja-Jooseppi (ylikulkupaikka)|Raja-Joosepin raja-asema]] [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n rajalla on saanut nimensä hänen mukaansa.
==Elämänvaiheet==
Rivi 9:
Vuosina 1920–1924 asui samalla törmällä myös [[Ähtäri]]stä kotoisin ollut [[Huhti-Heikki]] joka harjoitti helmenpyyntiä Luttojoella. Hän oli saapunut [[Kanada]]sta kuultuaan Petsamon alueen liittämisestä Suomeen. Myöhemmin Huhti-Heikki muutti Etelä-Petsamoon Lounajärven rannalle jossa hän asusti aina [[Talvisota|talvisodan]] puhkeamiseen saakka.
Tilta Lehikoinen, o.s. Heinonen, oli syntynyt Ähtärissä ja vihitty Pekka Lehikoisen kanssa 1905. Tilta kuoli Raja-Joosepissa 8. huhtikuuta vuonna 1937. Tiltasta on hyvin vähän tietoja, mutta se tiedetään ettei hän koskaan eronnut virallisesti miehestään Pekka Lehikoisesta. Jooseppi Sallila kuoli vuonna 1946.
==Raja-Joosepin kenttä==
Raja-Joosepin asuinkenttä jäi [[Moskovan välirauha|vuoden 1944 rauhansopimuksessa]] noin neljänsadan metrin päähän uudesta valtakunnanrajasta.<ref>Johanna Heiskanen: [https://retkipaikka.fi/joosef-sallila-pakeni-vaikeita-oloja-inariin-1900-luvun-alussa-raja-joosepin-kentan-hiljaisuus-vetaa-sanattomaksi/ Joosef Sallila pakeni vaikeita aikoja Inariin 1900-luvun alussa – Raja-Joosepin kentän hiljaisuus vetää sanattomaksi] Retkipaikka.fi 24.9.2019. Viitattu 23.6.2020.</ref> Suomen puoleista [[Suomen ja Venäjän raja#Rajavyöhyke|rajavyöhykettä]] kavennettiin vuonna 2006 sen verran, että Raja-Joosepin asuinkenttä jäi juuri ja juuri rajavyöhykkeen ulkopuolelle, eikä siellä vierailuun tarvita enää [[Rajavartiolaitos|rajavartilaitoksen]] lupaa.<ref name="kaleva2006">Kari Aalaluusua: [https://www.kaleva.fi/raja-joosepin-kentalle-ilman-rajavyohykelupaa/2094738 Raja-Joosepin kentälle ilman rajavyöhykelupaa] kaleva 17.3.2006. Viitattu 23.6.2020.</ref> Muutaman kilometrin päässä sijaitsee vuonna 1967 avattu<ref>[https://www.raja.fi/lr/organisaatio/raja-joosepin_rajavartioasema Raja-Joosepin rajavartioasema] Rajavartiolaitos. Viitattu 23.6.2020.</ref> Raja-Joosepin rajanylityspaikka, joka on nimetty Raja-Joosepin mukaan<ref name="eräluvat">[https://www.eraluvat.fi/erareppu/erahistoriakohteet/moskun-kalavedet/nahtavyydet.html Moskun kalavedet, nähtävyydet] Eräluvat.fi. Viitattu 23.6.2020.</ref>.
Raja-Joosepin kenttä sijaitsee nykyään [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]n alueella. Se on luokitettu [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]]. Alkuperäinen pirtti tuhoutui sodassa, mutta 1910-luvulla rakennetut piharakennukset, 1920-luvulla valmistunut Huhti-Heikin kämppä ja sodan jälkeen rakennettu uusi asuinrakennus ovat säilyneet.<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2133 Raja-Joosepin asuinkenttä] Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Museovirasto. Viitattu 23.6.2020.</ref> Pihapiiriin kuuluu myös niin sanottu kissojen hirttopuu. Raja-Joosepin asuinkenttä kunnostettiin museoalueeksi vuonna 1982.<ref name="eräluvat" /> Kentällä saa vierailla, mutta sinne ei saa leiriytyä.<ref name="kaleva2006" />
==Totta ja tarua Raja-Joosepista==
Rivi 35 ⟶ 40:
* Hägglund, T.-B. 1995. Raja-Jooseppi – Susimies: Kertomus suuresta luonnonläheisyydestä. Julkaisija: Kustannusyhtiö Kajo, Oulu. 216 s.ISBN 9529782063 (ss. 209–217)
* [http://www.luontoon.fi/raja-jooseppi/pihapiirinelelijat Luontoon.fi > Retkikohteet > Historiakohteet > Vanhat rakennukset > Raja-Joosepin kenttä > Pihapiirin elelijät]
===Viitteet===
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
* Peltomaa, M. 2005. Raja-Jooseppi. Legendan synty. Lapin Legendat -sarja. Julkaisija: Ukko-Media, Ivalo. 62 s. ISBN 9789519811079
[[Luokka:Suomalaiset erakot]]
| |||