Ero sivun ”Suomen karjalankieliset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Artikkelissa on jo tuolle luvulle lähde, mutta laitetaan nyt tuohonkin se. |
Karjalaisten jälkeläiset |
||
Rivi 21:
Suomen karjalankieliset kuuluvat samaan etniseen ryhmään kuin [[Venäjä]]n [[karjalaiset (kansa)|karjalaiset]]. Suomen karjalankielisiin on kuulunut sekä [[Luovutetut alueet|luovutetusta]] [[Raja-Karjala|Raja-Karjalasta]] siirtyneitä aunuksenkarjalan tai varsinaiskarjalan etelämurteiden puhujia ja pohjoisempien rajaseutujen vienalaismurteiden puhujia että muualta Venäjän puolelta eri aikoina siirtyneitä sekä vienalaismurteiden että eteläisempien karjalan kielen muotojen puhujia (tai näiden jälkeläisiä). Suomessa puhutaan siis kaikkia karjalan kielen eri päämuotoja. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen; Suomessa karjalan kielen väistymiseen ja puhujien suomalaistumiseen ovat johtaneet suomenkielisen enemmistön asenteet, karjalan kielen heikko asema vailla virallista tunnustusta sekä erityisesti suomenkielinen koulujärjestelmä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://areena.yle.fi/1-4303009|nimeke=Anneli Sarhimaa: Karjalan kielellä viime hetket elpyä {{!}} Ajantasa|julkaisu=areena.yle.fi|viitattu=2017-12-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":2" /> Osa tutkijoista pitää karjalan kielen heikkoa asemaa Suomessa vakavana ihmisoikeuskysymyksenä.<ref name=":0" />
Suomen karjalankielisten lukumäärästä ei ole kunnon tilastoja, koska karjalaa pidettiin pitkään vain suomen murteena. 1990-luvulla arvioitiin Suomessa olevan noin 5 000 karjalan puhujaa. Sittemmin on tarkemmissa tutkimuksissa käynyt ilmi, että joissakin karjalaisperheissä kieli on yhä säilynyt ja siirtynyt paremmin kuin aiemmin arveltiin. Vuonna 2017 karjalan kielen asiantuntija, professori Anneli Sarhimaa arvioi, että karjalan kieltä käyttää päivittäin Suomessa noin 5 000 henkeä, mutta vähintään melko hyvin kieltä osaa noin 11 600 henkeä, ja tämän lisäksi noin 20 000 henkeä osaa karjalaa jonkin verran tai ainakin ymmärtää sitä.<ref name=":0" /> Vuodesta 2011 lähtien karjalan kielen on voinut ilmoittaa väestörekisteriin virallisesti äidinkielekseen<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://opastajat.net/opastus/kksuomes/4.Karjala_virallisessa_kielipolitiikassa.pdf|nimeke=Anneli Sarhimaa: Luento "Karjala virallisessa kielipolitiikassa"|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>, ja tätä mahdollisuutta on käyttänyt hyväkseen joitakin satoja henkilöitä.<ref name=":0" /> Karjalankielisten jälkeläisiä voi olla Suomessa jopa 100 000 – 200 000, mutta suurin osa heistä ei siis puhu karjalaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Karjalaa-osaavien-yhteis%C3%B6-on-suuri/366202|nimeke=Karjalaa osaavien yhteisö on suuri|tekijä=Ari Burtsoff|julkaisu=KSML.fi – Keskisuomalainen|viitattu=2020-06-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
==Historia==
| |||