Ero sivun ”Fatima al-Fihri” versioiden välillä

Al-Karaouinen madrasaa pidettiin Välimeren alueen tärkeimpänä opinahjona. Sillä oli erinomainen maine ja on väitetty, että siellä opiskeli myös Gerbert d'Aurillac, josta myöhemmin tuli ensimmäinen ranskalainen paavi, [[Sylvester II]]. Tiettävästi hän ei kuitenkaan päässyt opintomatkoillaan kristillistä Espanjaa pidemmälle. MadrasanIslamilaisen maailman kautta levisilevisivät Eurooppaan muun muassa nykyisin käyttämämme [[arabialaiset numerot]] ja [[0 (luku)|nollan]] käyttö matematiikassa.<ref>{{cite web

|accessdate=2009-08-25}}</ref> Al-Fihrin ja hänen sisarensa mainitsee ensimmäiseksi feziläinen Ibn Abi Zar‘ (k. 1310–20) kaupungin historiasta kertovassa teoksessa ''Rawd al-Qirtas''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Door ʻAlī ibn ʻAbd Allāh Ibn Abī Zarʻ al-Fāsī, Ṣāliḥ ibn ʻAbd al-Ḥalīm al-Gharnāṭi|Nimeke=Annales Regum Mauritanae, vol 2.|Vuosi=1846|Sivu=42–43|Julkaisija=Litteris Academicis|Kieli={{la}}|www=https://books.google.nl/books?id=nvQc5U7D_q0C&dq=Tornberg%2C%20Annales%20regum%20Mauritaniae&hl=nl&pg=PA42#v=onepage&q&f=false}}</ref> Ongelma on se, että teos on kirjoitettu vasta 500 vuotta yliopiston oletetun perustamisen jälkeen. Kuuluisa tunisialainen historioitsija [[Ibn Khaldun]] (k. 1406) toistaa tiedon muutama vuosikymmentä myöhemmin. Koska ajallinen ero tarinan tapahtumisen ja sen kertomisen välillä on puoli vuosituhatta, tietoa al-Fihristä ei voi pitää varsinaisesti tieteellisenä tietona. Fatima al-Fihri on kuitenkin legendana kuuluisa ja muun muassa eräs Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmista on nimetty hänen mukaansa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iandavidmorris.com/fatima-al-fihri/|nimeke=Fatima al-Fihri: modern legends, medieval sources|tekijä=Ian D. Morris|julkaisu=|ajankohta=28.2.2014|julkaisija=|viitattu=}}</ref>