Ero sivun ”Otto Wille Kuusinen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) Päivitetty linkki. |
p "–" |
||
Rivi 25:
Lyseossa Kuusisen parhaimpiin ystäviin kuului myös [[Einari Laaksovirta|Einar Dahlstöm]] (myöh. Laaksovirta), joka oli kotoisin varakkaasta talosta Luhangasta. Einarilla oli Ottoa kahdeksan vuotta vanhempi sisar Saima. Saima Dahlströmistä tuli vuonna 1902 ensimmäinen Otto Wille Kuusisen kolmesta vaimosta.<ref>{{Kansallisbiografia|id = 640|nimi = Kuusinen, Otto Wille (1881–1964)|tekijä = Sainio, Venla|ajankohta = 28.2.2001}}</ref>
Kuusisen varhaisia [[patriotismi|isänmaallisia]] kirjoituksia ilmestyi ''Oras''-koululehdessä. Syksyllä 1900 hän kirjautui [[Helsingin yliopisto]]on valiten pääaineikseen [[filosofia]]n, [[estetiikka|estetiikan]] ja [[taidehistoria]]n.<ref name="hodgson"/> Lainoilla opintojaan rahoittanut Kuusinen toimi aktiivisesti [[Hämäläis-Osakunta|Hämäläis-Osakunnassa]], jossa hän politisoitui yhteiskunnallisia keskusteluja käytyään.<ref name="hodgson"/> Kuusinen oli tuolloin viehättynyt [[vanhasuomalaisuus|vanhasuomalaisuudesta]] ja [[alkiolaisuus|alkiolaisuudesta]].<ref name="rentola1998">Kimmo Rentola: Finnish Communism, O.W.Kuusinen, and Their Two Native Countries [Saarela & Rentola 1998), s.
=== Politiikkaan ===
Rivi 61:
[[Talvisota|Talvisodan]] alkaessa 1939 nimitti [[Josef Stalin|Stalin]] Kuusisen "Suomen kansanhallituksen" eli [[Terijoen hallitus|Terijoen hallituksen]] [[pääministeri|pää]]- ja [[ulkoministeri]]ksi. Kuusinen oli kutsuttu keskusteluihin Stalinin kanssa ensi kerran saman vuoden syyskuussa ja marraskuusta lähtien hän oli vakijäsen neuvostojohdon neuvotteluissa.<ref name="rentola1998"/> Kuudesta suomalaiskommunistista muodostetun "[[nukkehallitus|nukkehallituksen]]" oli määrä ottaa valta Suomessa maan virallisen hallituksen kukistuessa. Kun rauha solmittiinkin virallisen Suomen kanssa, Kuusinen siirrettiin 1940 [[Karjalais-Suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan]] johtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1956.
Vuonna 1941 Kuusisesta tuli [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] (NKP) keskuskomitean jäsen ja [[Arvo "Poika" Tuominen|Arvo "Poika" Tuomisen]] mukaan hän toimi [[Josif Stalin|Stalinin]] haamukirjoittajana<ref>Kremlin kellot, s. 186, 203,
===Suomeen paluuhaaveet ===
|