Ero sivun ”Demokratia” versioiden välillä

[[Poliittinen teoria|Poliittisessa teoriassa]] demokratiaan kuuluu pieni määrä eri [[valtiomuoto]]jen yhdistelmiä ja myös [[Poliittinen filosofia|poliittista filosofiaa]]. Tavallisena demokratian ominaispiirteenä pidetään sitä, että tärkeimmistä valtiollisista asioista päättää joko kansa itse tai kansan yleisillä [[vaalit|vaaleilla]] kilpailevien ehdokkaiden joukosta valitsemiensa edustajien muodostama toimielin ([[parlamentti]]). Jotta kilpailulliset vaalit voisivat toteutua kunnolla, se edellyttää tavallisesti, että vallitsee [[Sananvapaus|ilmaisun]]- ja [[Lehdistönvapaus|lehdistönvapaus]] ja jonkinasteinen [[laillisuusperiaate|oikeusturva]]. [[Armeijan siviilimääräysvalta]] on usein nähty välttämättömäksi, että voidaan ehkäistä sekä [[sotilasdiktatuuri]] että armeijan puuttuminen politiikkaan. Joissakin maissa demokratia perustuu tasa-arvo-oikeuksien filosofiselle periaatteelle.

 

 

Demokratia juontaa juurensa muinaiseen Intiaan, [[antiikin Kreikka]]an<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Halmesvirta, Anssi, Jari Ojala, Heikki Roiko-Jokela & Kustaa H. J. Vilkuna | Nimeke=Historian sanakirja | Sivu=30 | Julkaisupaikka=Jyväskylä Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-20-5089-7}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nilsson, Ulf Ivar | Nimeke=Kaikki mitä luulit tietäväsi onkin väärin! | Sivu=34 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helmi Kustannus | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-556-011-X}}</ref> ja [[Rooman valtakunta|Roomaan]], muinaiseen Eurooppaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan,<ref name="isbn0-449-90496-2">{{kirjaviite |Tekijä=Weatherford, J. McIver |Nimeke=Indian givers: how the Indians of the America transformed the world |Julkaisija=Fawcett Columbine |Julkaisupaikka=New York |Vuosi=1988 |Sivu=117 - 150 |Tunniste=ISBN 0-449-90496-2 |oclc= |doi=}}</ref> mutta aikojen saatossa mielikuvat demokratiasta ovat merkittävästi muuttuneet ja luoneet eri suuntauksia. Demokratiaa on kutsuttu “viimeiseksi valtiomuodoksi” ja se on levinnyt merkittävästi ympäri maailmaa.<ref>"The Global Trend" chart on [http://web.archive.org/web/20070714025323/http://www.freedomhouse.org/template.cfm?page=130&year=2007 Freedom in the World 2007: Freedom Stagnation Amid Pushback Against Democracy] published by [[Freedom House]]</ref> Vaikka termiä “demokratia” tyypillisesti käytetään poliittisen [[valtio]]n asiayhteydessä, ovat periaatteet sovellettavissa myös yksityisiin [[organisaatio]]ihin<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Kielitoimiston sanakirja|Vuosi=2004|Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> ja muihin ryhmiin. Aikojen kuluessa [[Äänioikeus|äänioikeutta]] on laajennettu monilla lainkäyttöalueilla suhteellisen kapeista ryhmistä (tietyn etnisen ryhmän varakkaat miehet), mutta asia on yhä pysynyt kiistanalaisena koskien kiistelyn kohteina olevia maa-alueita, merkittävän [[maahanmuutto|maahanmuuton]] alueita ja tietyt kansalliset ryhmät poissulkevia maita.