Versio 13. huhtikuuta 2019 kello 19.32 muokkaa Yupik (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 8 591 muokkausta {{Auktoriteettitunnisteet}} ← Vanhempi muutos		Versio 16. kesäkuuta 2020 kello 10.03 muokkaa kumoa Trèsbienensemble (keskustelu \| muokkaukset) 117 muokkausta p kh Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 47: Cronberg jatkoi eduskunnasta tippumisen jälkeenkin vihreiden puheenjohtajana ja hänet valittiin huhtikuussa 2007 työministeriksi. 800 vuorokautta ministerinä toiminut Cronberg pitää kestävimpänä saavutuksenaan [[joustoturva]]n periaatteista sopimista. Hänet yllätti se, että vihreät olivat usein keskustan kanssa samoilla linjoilla. Etukäteen Cronberg oli odottanut kaupunkipuolueiden SDP:n ja kokoomuksen olevan lähempänä vihreitä.<ref>{{Lehtiviite \| Otsikko=Yksi entisistä \| Julkaisu=Kuukausiliite \| Vuosi=2009 \| Numero=Syyskuu \| Sivut=43}}</ref> Euroopan parlamentissa Cronberg ~~istuu~~istui [[Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä]]ssä. Hän onoli parlamentin Iran-suhteista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajan lisäksi ulkoasiainvaliokunnan, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan ja valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen jäsen, sekä varajäsen Venäjä- ja Nato-suhteista vastaavissa valtuuskunnissa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.europarl.europa.eu/meps/fi/107973/TARJA_CRONBERG_home.html \| Nimeke=Parlamentin jäsenet: Cronberg \|Julkaisija = Euroopan parlamentti \| Viitattu = 13.5.2014}}</ref> Työssään Iran-valtuuskunnan puheenjohtajana Cronberg on muun muassa ~~johtanut~~johti Euroopan parlamentin valtuuskunnan matkaa [[Teheran]]iin joulukuussa 2013. Valtuuskunta tapasi matkan aikana korkea-arvoisten poliitikkojen lisäksi myös ihmisoikeuksien puolestapuhujia.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/a1386905673151 \| Nimeke = Cronbergin johtama Euroopan parlamentin valtuuskunta saapui Iraniin \| Julkaisu=Helsingin sanomat \| Ajankohta=13.12.2013 \|Viitattu = 13.5.2014}}</ref> Cronberg onosallistui kautensa aikana myös ~~osallistunut~~ kansainvälisen Parlamentaarikot ydinaseiden leviämistä vastaan ja ydinaseriisunnan puolesta -yhteistyöjärjestön työhön.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.pnnd.org/people/pnnd-european-parliament \| Nimeke= Parliamentarians for Nuclear Non-Proliferation and Disarmament, PNND European Parliament \| Viitattu=14.5.2014}}</ref> Cronbergin on arvioitu ~~olevan~~olleen jopa vaikutusvaltaisin suomalaisista edustajista Euroopan parlamentissa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/27/var-eu-rankning-torvalds-aktivast-cronberg-maktigast \| Nimeke = Vår EU-rankning: Torvalds aktivast, Cronberg mäktigast \| Julkaisu = Svenska.yle.fi \| Ajankohta = 27.3.2014 \| Viitattu = 14.5.2014 \| Kieli = {{sv}}}}</ref> Cronberg oli ehdolla myös [[Suomen europarlamenttivaalit 2014\|vuoden 2014 eurovaaleissa]], muttei tullut valituksi jatkokaudelle. Tuloksen myötä hän kertoi jättävänsä politiikan mutta jatkavansa Euroopan turvallisuusasioiden parissa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1400996438965 \| Nimeke = Tarja Cronberg jättää politiikan: "Tein kaiken mitä pystyin" \| Julkaisu = HS.fi \| Tekijä = Lämsä, Heidi & Toivonen, Janne \| Ajankohta = 25.5.2014 \| Viitattu = 26.5.2014}}</ref> Rivi 54: Vuosina 1993–2001 Cronberg oli [[Pohjois-Karjala]]n liiton maakuntajohtaja ja vastasi muun muassa alueen taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä. Vuodet 2001–2003 Cronberg toimi [[Kööpenhamina]]n rauhantutkimusinstituutin (COPRI) johtajana vastuualueenaan kansainväliset suhteet, turvallisuustutkimukset, sotatutkimukset ja konfliktien hallinta. Hän teki tutkimusta ohjuspuolustuksesta ja puolustusteknologian käytöstä siviili- ja sotilastarkoituksiin. Cronberg onkin yhdistänyt urallaan teknologian ja yhteiskuntatieteet. Hän oli jäsenenä Tanskan parlamentin teknologianeuvostossa ~~1986-1991~~1986–1991 sekä Norjan tutkimusneuvoston tietotekniikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevässä komiteassa ~~1984-1992~~1984–1992. Hän oli jäsenenä Euroopan komission Tietoyhteiskunnan teknologian neuvoa-antavassa ISTAG-ryhmässä [[Framework Programmes for Research and Technological Development]] ~~1999-2002~~1999–2002. Hän toimi teknologian ja yhteiskunnan suhdetta tutkivan EU COSTA4 -ryhmän puheenjohtajana ~~1992-1997~~1992–1997. Vuosina ~~1993-1994~~1993–1994 hän toimi myös VALUE-ajatushautomossa, jonka painopiste oli tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutus. Viime vuosina Cronbergin työssä keskeisinä teemoina ovat olleet rauha ja turvallisuus. Myös poliittisessa työssään Cronberg on erikoistunut puolustus-ja turvallisuuskysymyksiin, erityisesti ydinaseriisuntaan. Kylmän sodan jälkeen hän tutki [[Venäjä]]llä ja [[Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]] sotateollisuuden muuntamista siviilikäyttöön. [[Stanfordin yliopisto]]n ja Permin teknillisen korkeakoulun tiimien kanssa hän tutki ilmailuteollisuuden muutosprosesseja. Pohjois-Karjalan aluejohtajana Cronberg oli luomassa "soft borders" Suomen raja-alueen ja Venäjän puolella sijaitsevan Karjalan tasavallan välillä. Hänen työnsä johti [[Euregio Karelia]]n, raja-alueen kehitysohjelmien ja-hankkeiden, perustamiseen. Cronberg julkaisi teoksen Venäjän sotatalouden purkamisesta vuonna 2003<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.ibtauris.com/Books/Economics%20finance%20business%20%20management/Economics/Political%20economy/Transforming%20Russia%20From%20a%20Military%20to%20a%20Peace%20Economy.aspx?menuitem=%7BEC6DBD4D-A75B-440A-8650-6AFF3D9D13AC%7D \| Nimeke=Transforming Russia: from a Military to a Peace Economy \| Julkaisija=I. B. Tauris \| Viitattu=13.5.2014}}</ref>, ja vuonna 2010 toimiessaan [[Ulkopoliittinen instituutti\|Ulkopoliittisen instituutin]] neuvonantajana hän kirjoitti raportin ydinaseriisunnasta.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite=http://www.fiia.fi/en/publication/110/nuclear-free_security/ \| Nimeke=Nuclear-free Security \| Julkaisija=Ulkopoliittinen instituutti \| Viitattu=14.5.2014}}</ref>

Ero sivun ”Tarja Cronberg” versioiden välillä