Ero sivun ”Vastapainevoimalaitos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Risan lähteen päivitys webarchivesta. |
||
Rivi 2:
'''Vastapainevoimalaitos''' on [[sähkön ja lämmön yhteistuotanto]]laitos. Voimalaitosta ei optimoida maksimaaliseen sähköntuotantoon kuten [[lauhdevoimalaitos]]ta. Osa kattilaan syötetystä energiasta käytetään prosessihöyrynä tai [[kaukolämpö]]nä. Tämän vuoksi laitoksen kokonaishyötysuhde saadaan jopa yli 90 %:iin. Verrattuna lauhdevoimalaitosten parhaimmillaankin alle 45 %:iin on hyötysuhde yli kaksinkertainen. Lämmön ja sähkön tarpeen suhteen vuoksi tarvitaan kuitenkin myös lauhdevoimalaitoksia. Myös lämmönsiirto laitoksen ja kulutuskohteen välillä rajoittaa vastapainevoimalaitosten osuutta energian tuotannossa.
[[Helsingin Energia]] omistaa tuotemerkin ''hyötysähkö'' jota se käyttää yhteistuotannon markkinointiin. Tuotemerkin käyttöoikeus on myös 12 muulla energialaitoksella.<ref>
== Kaukolämpövoimalaitos ==
Syöttövesipumpulla paineistettu vesi höyrystetään kattilassa ja yleensä myös [[tulistin|tulistetaan]], eli lämmitetään höyrystymislämpötilaa korkeampaan lämpötilaan. Höyryllä pyöritetään vastapaine[[turbiini]]a. Höyryn annetaan paisua eli sen paineen laskea tiettyyn paineeseen, jonka määrittää tarvittavan kaukolämpöveden lämpötila. Esimerkiksi, jos tarvitaan 100-asteista vettä, höyry paisutetaan noin 1 baarin paineeseen. Mitä korkeampi lämpötila sitä suurempi paine tarvitaan. Vastapainevoimalaitoksen nimi tulee tästä paineesta, jossa höyry lauhdutetaan. Kaukolämmönvaihtimessa höyry lauhdutetaan eli se tiivistyy takaisin nesteeksi. Lämmitetty kaukolämpövesi johdetaan kulutuskohteisiin, joista se palaa uudelleen lämmitettäväksi.
| |||