Ero sivun ”Latifundio” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|käsittelee Latinalaisen Amerikan suurtiloja. Antiikin Rooman maatiloista kerrotaan artikkelissa [[Latifundium]].}}
'''Latifundio''', ''fundo'' tarkoittaa [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] [[suurtila|suurtilaa]]a. Nykyisen tyyppinenNykyisenlainen latifundiolaitos alkoi syntyä paikoin jo siirtomaa-ajalla, mutta vasta alueen valtioiden itsenäistymisen jälkeen systeemi kehittyi nykyiselleen.

Toisia nimiä latifundioille ovat/olivat espanjankielisissä [[Bolivia|Boliviassa]]ssa, [[Meksiko|Meksikossa]]ssa, [[venezuela|Venezuelassa]]ssa, [[Chile|Chilessä]]ssä, [[Kuuba|Kuubassa]]ssa '''hacienda''', espanjankielisissä [[Argentiina|Argentiinassa]]ssa ja [[Uruguay|Uruguayssa]]ssa '''estancia''' ja [[Brasilia|Brasiliassa]]ssa '''fazenda'''. Yli 500 hehtaarin laajuisten latifundioiden vastakohtana ovat Latinalaisessa Amerikassa olleet minifundiot, monesti alkuperäisasukkaiden alle 5 hahehtaarin suuruiset tilat<ref>[http://minds.wisconsin.edu/bitstream/handle/1793/23054/hondurasbrief.pdf.txt?sequence=2 HONDURAS COUNTRY BRIEF:PROPERTY RIGHTS AND LAND MARKETS] Richard T. Nelson Land Tenure Center, University of Wisconsin? Madison Under Subcontract to Development Alternatives, Inc. Financed by U.S. Agency for International Development, BASIS IQC LAG-I-00-98-0026-0 June 2003 Honduras Briefii</ref>.

Latifundioita on pidetty yhtenä [[Mesoamerikka|Keski-]] ja [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] maiden [[Taloudellinen epätasa-arvo|epätasaisen tulonjakautumisen]] syynä.

Monesti väitetään latifundioiden syntyneen suoraan siirtomaa -ajan 1500-lukulaisen ''[[encomienda]]''-järjestelmän tuloksena. Näin kävikin Karibialla[[Karibia]]lla jo 1500-luvulla. Mutta muuallaMuualla suurtilakehitys tapahtui kuitenkin pääosin vasta 1800-luvulla. Todellisuudessa siirtomaapolitiikka esti monin paikoin latifundioiden syntyä, koska siirtomaaisännät pyrkivät edes jossain määrin takaamaan intiaaneille oikeuksia. Toki 1600-luvulla eurooppalaisten tuomien tautien aiheuttama kylien tyhjeneminen edisti suurtilojen syntyä. Toisaalta muun muassa [[Andit|Andeilla]] intiaanit halusivat mieluummin tilojen alustalaisiksi kuin kaivostyöhön maksamaan työveroa<ref name="Valtonen_2001_203">Latinalaisen Amerikan historia, Pekka Valtonen, Gaudeamus ja Yliopistokustannus Helsinki 2001, paino tammer-Paino Oy Tampere 2001, ISBN 951-662-843-5, s 203</ref>. Suurtilojen synty oli hitaampaa perinteisillä Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallisesti järjestyneillä intiaanien asuttamilla maanviljelyalueilla mm.muun muassa Perussa ja Meksikossa<ref>Valtonen 2001, s. 203.</ref>. Kun espanjalainen Latinalainen Amerikka sitten itsenäistyi 1820-luvulla, Simon Bolivar lakkautti intiaanien yhteisöllisen maanomistuksen Perussa 1824-251824–1825, koska hänen mielestään se haittasi intiaanien kehitystä, mutta tämä poisti intiaaneilta laillisen suojan<ref name="valtonen204">Valtonen 2001, s. 204.</ref>. Nyt siirtomaavirkamiesten kadottua vallitsi epäjärjestys ja valkoiset varastivat intiaanien ja kirkon maita ja keinottelivat niillä. Suurtilojen alustalaiset elättivät itseään työllään, mutta lisäksi toimivat halpana työvoimana suurille tiloille<ref name="valtonen204"/>. Joillain alueilla näillä alustalaisilla oli pieniä maatilkkuja suurtilojen ympärillä, tosilla ei omaa maata lainkaan vaan he tekivät työtä vain suurtiloilla saaden osan sadosta itselleen.

Brasiliassa 1800-luvulla kahvinvientiin erikoistuneet ''fazendat'' edistivät [[orjuus|orjuutta]], mutta toisaalta mahdollistivat maan keskiluokan osittaisen elintason kasvun ja maan teollistumisen alkamisen. Kun [[Atlantin orjakauppa]] lakkasi, orjuus jatkui virallisesti vuoteen 1888. Käytännössä pakkotyö jatkui yhä tämän jälkeenkin. Vielä 2000-luvullakin arvioitiin, että jopa 50 &nbsp;000 Brasilian maatyöläistä elää orjuutta muistuttavissa oloissa. Muutenkin Latinalaisessa Amerikassa latifundioiden omistajaperheet ovat olleet rikkaita, ja työläiset köyhiä ja monesti alipalkkaisiakin. Joissain Etelä-Amerikan maissa latifundioita on haluttu pilkkoa osiin [[maareformi|maareformein]].

* Lindqvist, Sven: ''Maasta kasvaa valta'', 1975, ISBN 951-35-1237-1, Suomentaja Timo Hämäläinen

* Rossi, Matti,: ''Väkivallan vuosi´''