Ero sivun ”Konservatismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
→Historia: Lisätty Konservatismin eurooppalainen ja yhdysvaltalainen kehityshistoria |
||
Rivi 14:
Kirjeessä Burke ottaa voimakkaasti kantaa [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] väkivaltaa vastaan. Burken mukaan vallankumoksen tarkoituksena oli syrjäyttää perinteiset yhteiskunnalliset instituutiot aatteella, jota hän piti utopistisena ja joka antoi kannattajilleen oikeutuksen vastustajiensa surmaamiseen. Burken mielestä uudistus aiheutti enemmän tuhoa kuin hyötyä, eikä siitä ollut korvaamaan vanhaa ja koeteltua järjestystä. Tämä ajattelutapa tuottaa Harisalon ja Rajaniemen mukaan ymmärrystä sille, miksi konservatiivit suhtautuvat nykyäänkin epäillen yhteiskunnan keskitettyyn ja suunnitelmalliseen kehittämiseen.<ref name="HRs47" />
=== Eurooppalaisen konservatismin kehitys ===
Konservatiivset ajatukset levisivät Ranskan vallankumouksen vastavoimana nopeasti Englannista Ranskaan ja Saksaan. Aatteen kehitys eteni näissä maissa omia polkuja ja toisistaan joissain määrin poikkeavasti.<ref name="HRs48">Harisalo & Rajaniemi s. 48</ref>
==== Brittiläinen konservatismi eli Burkelaisuus ====
Brittiläisessä yhteiskunnassa konservatismista muodostui yleisen epäilyn, skeptisyyden, laji ja käyttövoima. Yhä nykyään konservatismi edustaa brittiläisessä kulttuurissa varovaisuutta, itsepäisyyttä ja yrmeyttä, mutta myös käytännöllistä raitonaalisuutta ja asioiden huolellista, varovaista, kehittämistä. Englannissa konservatismista ei kehittynyt autoritaarista eikä kumouksellista voimaa.<ref name="HRs48" />
Burkelaisen asenteen omaavat ihmiset arvostavat ajan ja kokemusten pätevöittämiä käytäntöjä ja instituutioita. Burkelaisuutta noudattavat ihmiset eivät ole ensimmäisten joukossa vaatimassa näiden käytäntöjen muuttamista, koska epäilevät tässä tarkoituksessa tehtyjen ehdotusta hyödyllisyyttä ja toimivuutta. Burkelaiselle konservatismille on ominaista muutoksista varoittaminen ja testaaminen, kunnes niistä on voitu karsia pois kaikki epäolennainen ja hyödytön ja niiden niiden hyödyllisin ydin on saatu esiin.<ref name="HRs48" />
Burkelainen konservatismi ei ole muutosvastarintaa, mutta burkelainen ajattelu kieltäytyy vaistomaisesti uskomasta muutosten hyödyllisyyteen ja siunauksellisuuteen. Pelkkä väite muutoksen hyödyllisyydestä ei tee burkelaisen ajattelun mukaan yhdestäkään ehdotukseesta automaattisesti järkevästi toimivaa.<ref name="HRs48" />
==== Saksalainen konservatismi eli Hegeliläinen konservatismi ====
Sakssassa konservatismiin vaikutti vahvasti [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Georg Hegel]], jonka ajattelun myötä konservatismista kehittyi romanttinen ideologia, johon liitettiin myös monia autoritaarisia piirteitä.<ref name="HRs48"/> Saksalaisen konservatismin tausta on hajanaisen saksalais-roomalaisen valtakunnan heikkoudessa, jonka alistuminen ranskalaiselle kulttuurille aiheutti halun vahvalle kansalliselle yhtenäisyydelle. Vahvan vallan kaipuu syrjäytti vähitellen invidualistisen liberaalin ajattelutavan.<ref name="Suvanto325>Suvanto 1994, s. 325</ref>
Saksalaiset konservatiivit tukivat lujaa, kansallista velvollisuusvaltiota, jonka piirteissä säilyi pitkään feodaalisia piirteitä. Saksalainen konservatismi ei muuttunut totalitaariseksi, mutta loi edellytyksiä sentyyppisen aatteen synnylle.<ref name="Suvanto325 />
Saksalaisen konservatismin painopiste oli erityisesti vanhoillisessa Preussissa ja sen eteläinen katolinen haara nähtiin keskustaan lukeutuvana ryhmänä. Saksan partikularistisen perinteen vuoksi yhden suuren konservatiivipuolueen rakentaminen ei onnistunut.<ref name="Suvanto325 />
Toisen maailmansodan jälkeen saksalaisen konservatismin keskus siirtyi katolisille alueille. Aatteen kristillinen ja kansallinen perusta näkyy edelleen Saksan oikeiston filosofiassa, mutta katkerien historiallisten kokemusten vuoksi ideologia on ollut lähinnä praktisia ja materialistisa arvoja korostavaa ja vanhaa traditiota välttelevää.<ref name="Suvanto325 />
==== Ranskalainen konservatismi ====
Ranskalaisessa yhteiskunnassa konservatiivisia ajatuksia käytettiin vastustamaan monarkiaa ja kirkkoa.<ref name="HRs48"/> Ranskassa vasemmisto ei ole historiansa aikana voinut vapautua täysin radikaalista vallankumousperinteestään, vaan on toiminut vahvasti liikkeen puolueena. Ranskalaisesta oikeistosta on muodostunut vastaavasti innokas antivallankumouksellinen järjestyksen ryhmittymä, joka korostaa legitimistisyyttä, katolisuutta, Ranskan traditiota ja kansallisuutta.<ref name="Suvanto324">Suvanto 1994, s. 324</ref>
Ranskan konservatismi on kokenut erityisen raskaasti Saksalle kärsityt tappiot [[Saksan–Ranskan sota|Preussin sodassa]] sekä Toisessa maailmansodassa. Tämä nostatti osaltaan kansallista kiihkoa ja johti 1800-luvun lopulla ääriliikkeiden syntyyn, joiden konservatiivinen luonne oli jo kyseenalainen.<ref name="Suvanto325 />
Gaullismin myötä ranskalinen konservatismi muotoutui liikkeen ja järjestyksen puolueeksi, jolloin katolisuus jäi taka-alalle ja voimakkaat kansalliset arvot nousivat etualalle. Nyky-Ranskassa kansalliset arvot ovat nousseet sekä oikeiston ja vasemmiston hyveeksi, joilla voidaan säilyttää johtava asema yhdentyvässä Euroopassa.<ref name="Suvanto325 />
==== Ruotsalainen konservatismi ====
Ruotsalaisen konservatismin historia edustaa tyypillisimmillään kehitystä, joka konservatismille usein kuvitellaan tapahtuneen. Ruotsalainen konservatismi on modernisoitunut ja sen aatteellinen sisältö on liberalisoitunut. Alkujaan aatetta edustava oikeisto oli sääty-yhteiskunnan ylimpien luokkien etujen ajaja, mutta myöhemmin konservatismista on muodostunut porvarillinen liike, joka edustaa yrittäjyyttä ja hyvin koulutettua väestöä.<ref name="Suvanto325" />
Konservatiivit ovat vastaavasti menettäneet suurvalta-ajoilta periytyvän traditiossaan maataloutta tukevan luonteensa, osin uskonnollisuuteen perustansa sekä ennen kaikkea kuninkuuteen rakentuvan valtansa. Samanaikaisesti ruotsalaisesta konservatismista on muodostunut liike, joka puolustaa ihmisen vapautta, erilaisuutta ja omistamisen oikeutta samanlaistavaan yhteiskuntaan pyrkivää enemmistövaltaa vastaan.<ref name="Suvanto325" />
Vastaavasti vasemmiston hellimä ajatus Ruotsista kansainvälisen solidaarisuuden yleisenä toteuttajana on tämän myötä kärsinyt takaiskuja ja kansainvälisyys on muuttunut oikeiston korostamaksi eurooppalaisuudeksi.<ref name="Suvanto325" />
==== Suomalainen konservatismi ====
Suomalainen konservatismin synty poikkeaa pohjaltaan huomattavasti kansainvälisistä aatetovereistaan. Suomalaisen konservatismin aatemaailma on perustaltaan talonpoikainen, voimakkaan luterilainen ja kansallinen. Suomalainen konservatismi on edustanut suomenkielistä syrjittyä väestöä, joka on pyrkinyt säätykierrossa ylöspäin.<ref name="Suvanto325" />
Suomalainen konservatismi muodostui perityn vallan edustajaksi vasta maan itsenäistymisen jälkeen, joskaan tuolloinkaan sen asema ei ole ollut poliittisesti hallitseva. Konservatiivit säilyttivät omaksumansa linja kansallisena ja isänmaallisena ryhmänä, jonka merkitys Suomen itsenäisyyden toteuttajana ja puolustajana on ollut merkittävä. Suomalainen konservatismi on kansakokonaisuutta puolustava liike, mutta sen keskeisenä ongelmana on yhdistää keskenään yrittäjän ja palkansaajien erilaiset edut.<ref name="Suvanto325" />
=== Yhdysvaltalaisen konservatismin kehitys ===
Yhdysvaltalaiselle konservatismille on tunnusomaista usko ihmisten omiin kykyihin, paikallisiin olosuhteisiin ja yhteisöihin sekä epäilevä asenne yhteiskunnallisen vallan keskittymistä kohtaan. Yhdysvaltalaisen konservatismin kehityksen taustalla vaikuttaa vahva irtautuminen eurooppalaisesta menneisyydestä: feodaalilaitoksesta, sääty-yhteiskunnasta, Englannin hovista, laitostuneesta kirkosta, verojen kerääjistä sekä byrokraateista.<ref name="HRs49">Harisalo & Rajaniemi s. 49</ref>
Yhdysvaltain poliittisessa historiassa konservatismi on vaikuttanut poliittisen tasapainon idean laajaan noudattamiseen keskusvallan, osavaltioiden ja kuntien välillä. [[George Washington]]in ja [[John Adams]]in katsotaan olevan tässä keskeisiä konservatiivisia käytännönläheisiä vaikuttajia.<ref name="HRs49"/>
==== Kehitys totalitarismin ja kollektivisimin vastustamiseksi ====
Toisen maailmansodan kokemukset saivat amerikkalaiset konservatiivit vastustamaan [[totalitarismi|totalitaarisia]] aatteita ja vaatimaan paluuta maan alkuperäisiin ideoihin. Tämän liikehdinnän taustalla katsotaan oleva [[Peter Viereck]]in kirja ''Conservatism Revisited: The Revolt Against Revolt 1815–1949''.<ref name="HRs50">Harisalo & Rajaniemi s. 50</ref>
Viereckin ajattelua kuvaa keskitetyn vallan vastustaminen, sillä vallan haltija tekee kaikkensa vapautuakseen vallan rajoituksista saadakseen lisää valtaa itselleen. Viereck käytti Hitleriä ja Stalinia esimerkkinä vallankäyttäjistä, jotka tekevät ihmisiä mielensä mukaisesti ja käyttävät tunteettomasti kaikkia keinoja tähän tarkoitukseen.<ref name="HRs50" />
Viereckin ajattelun mukaan ideologinen kamppailu vallasta ja hallinnasta on osoittautunut väistämättä kaikille tuhoisaksi. Tämän vuoksi konservatiivien tehtävänä on vastustaa tällaisia pyrkimyksiä, huolimatta niiden ilmaisemista inhimillisistä ja yleisen hyvän tavoitteista.<ref name="HRs50" />
==== Yhdysvallat konservatismin keskiöön: Uuskonservatismin muodostuminen ====
Toisen maailmansodan jälkeen keskeiset konservatismin keskeiset teoreetikot ovat tulleet Yhdysvalloista. Valtaan saaneet kollektivistiset ja kommunistiset aatteet saivat amerikkalaiset konservatiivit kokoamaan voimiaan näiden aatteiden vastustamiseksi. Yhdysvalloille muodostui samalla dominoiva asema vapaan intellektuellisen mielipiteenvaihdon keskuksena. Yhdysvaltalainen konservatismi sisältää Suvannon mukaan vaikutteita ääriliberalismista, puolustaen samalla vanhoja vapausarvoja. Näillä arvoilla on vahva perintö yhdysvaltalaisessa traditiossa. Yhdysvaltalaisen konservatismin keskeisenä uhkana on eurooppalainen sosiaalinen liberalismi.<ref name="Suvanto324" />
1960-luvulta lähtien monet vasemmistossa mukana olleet ja siihen pettyneet löysivät toisensa ja muodostivat vahvan aseman uuskonservatiivisena ryhmänä. Yhteiskuntafilosofian markkinoilla keskeisiä vaikuttajia olivat mm. [[Irving Kristol]], [[Daniel Bell]], [[Nathan Glazer]], [[Norman Podhoretz]] ja [[Robert Nisbet]].<ref name="HRs50"/>
Uuskonservatiiveille ominaista oli poliittisen vallan keskittymisen ja keynesiläisen talouspolitikan, mutta myös täysin vapaan markkinatalouden vastustaminen. Uuskonservatismi hylkäsi moraalisin perustein sekä äärimmäisen hyvinvointifilosofian, että taloudellisen liberalismin. Uuskonservatismin mukaisesti kapitalismilta puuttuu kestävä moraalinen perusta, johon kulutuksesta ei ole. Uuskonservatismin mukaan kulutuksen korostaminen johtaa vääjäämättä kohti nihilismiä, joka kieltää kaiken eikä pidä mitään pätevänä ja jonka äärimmäiset pääpisteet ovat anarkia ja silmitön väkivalta.<ref name="HRs50"/>
Suvannon mukaan moraali on uuskonservatiiveille keino ylläpitää järjestystä kapitalistisessa yhteiskunnassa ja rajoittaa nihilistisen maailmankuvan etenemistä. Suvannon mukaan uuskonservatismi hyväksyy vapaan markkinatalouden ja ihmisten pyrkimykset rikastumiseen, mutta asettaa sen sisällölle, eettiselle laadulle, tiukat ehdot. Tämän pyrkimyksen kautta syntyy voima, joka uudistaa konservatiivista ajattelua.<ref name="HRs50"/>
=== Konservatismin kehitys ===
| |||