Wikipedia

Ero sivun ”Espoo–Salo-oikorata” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Huhdanjo siirsi sivun Helsinki–Turku -rataosuuden parannus uudelle nimelle Helsinki–Turku-rataosuuden parannus: suomeksi
pv, otettu nimenmuutos huomioon ja siistitty artikkelin rakennetta
Rivi 1:
'''Helsinki–Turku -rataosuuden parannus''' eli '''Turun tunnin juna''' on suunnitteilla oleva osuus [[Suomen rautatieliikenne|Suomen rautatiejärjestelmää]],. jotaUusi suunnitellaanrataosuus korvaamaanon nykyinenkaavoitettu kulkevaksi [[KarjaaHelsinki|Helsingistä]]n kautta kulkeva [[rantarataEspoo|Espoon]]., [[RautatieLohja|RautatietäLohjan]] valmistellaan kulkevaksija [[EspooSalo|Salon]]– kautta [[Lohja]]–[[SaloTurku|Turkuun]]-väliä, yhdistäenkorvaten nykyisin käytössä olevan [[HelsinkiRantarata|Helsinginrantaradan]], jajoka kulkee [[TurkuKarjaa|TurunKarjaan]] kautta. Hankkeen nimen mukaisesti projektinProjektin valmistuessa olisi mahdollista matkustaa Turun [[Kupittaan rautatieasema|Kupittaan rautatieasemalta]] Helsingin [[Pasilan rautatieasema|Pasilan rautatieasemalle]] tunnissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tunninjuna.fi/tunnin-juna/usein-kysyttya|nimeke=Usein kysyttyä|tekijä=Tunnin juna|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.6.2020}}</ref> Aiemmin vastaavan rataosuuden rautatiehankkeesta on käytettyä nimeä ''ELSA-rata.'' Nimellä tarkoitettiin 1970-luvulla suunniteltua ratalinjausta, joka pantiin kuitenkin jäihin ja korvattiin rantaradan perusparannuksella. Nyttemmin nimitystä käytetään useista eri linjausvaihtoehtoista – sekä uusista että vanhoista – joille yhteistä on radan kulkeminen Espoosta Lohjan kautta Saloon. ELSAn rinnalle on otettu myös esiin visio suurnopeusradasta [[Pasila|Pasilasta]] [[Helsinki-Vantaan lentoasema|lentoaseman]] kautta suoraan Saloon.
 
ELSA-rataa ennen suunnitelmissa oli 1960-luvulle saakka ratayhteys [[Huopalahti|Huopalahdesta]] [[Ojakkala|Ojakkalan]] kautta [[Salo|Saloon]], mutta sitä ei toteutettu. Tämän ajatuksen perillisenä voidaan kuitenkin pitää [[Vantaankosken_rata|Vantaankosken rataa]].<ref>Matti Vasara, RT 10/1974.</ref>
 
== Vanha ELSAHistoria ==
 
=== Alkuperäinen ELSA-rata ===
Alkuperäinen ELSA-rata on rataoikaisu, joka kulkisi reittiä Espoo–[[Kauklahti]]–Lohja–Salo. ELSA-rataa suunniteltiin [[1970-luku|1970-luvulla]], mutta hanke kohtasi vastustusta varsinkin [[Länsi-Uusimaa|Länsi-Uudeltamaalta]], kun pienet kunnat kuten Karjaa ja [[Inkoo]] pelkäsivät menettävänsä kunnolliset junayhteydet. Hanke haudattiin vuonna 1975 ja päätettiin parantaa vanhaa rataa.{{Lähde|||vuosi=}} Ratavaraus on edelleen olemassa vaihtelevasti kaavoissa: [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakuntakaavoissa varaus on olemassa, mutta Länsi-Uudenmaan kaavoista varaus on poistettu.▼
 
▲Alkuperäinen ELSA-rata onoli suunniteltu rataoikaisu, joka kulkisiolisi kulkenut reittiä Espoo–[[Kauklahti]]–Lohja–Salo. ELSA-rataa suunniteltiin [[1970-luku|1970-luvulla]], mutta hanke kohtasi vastustusta varsinkin [[Länsi-Uusimaa|Länsi-Uudeltamaalta]], kun pienet kunnat kuten Karjaa ja [[Inkoo]] pelkäsivät menettävänsä kunnolliset junayhteydet. Hanke haudattiin vuonna 1975 ja päätettiin parantaa vanhaa rataa.{{Lähde|||vuosi=}} Ratavaraus on edelleen olemassa vaihtelevasti kaavoissa: [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] maakuntakaavoissa varaus on olemassa, mutta Länsi-Uudenmaan kaavoista varaus on poistettu.
 
Turun ELSA-oikorata jätettiin rakentamatta 1970-luvulla siksi, että siihen aikaan oltiin automyönteisiä eikä uskottu, että nopea henkilöliikenne olisi mahdollista rautateillä. Toinen varteenotettava syy oli se, ettei [[Suomen hallinto|valtiolla]] ollut rahaa hankkeen toteuttamiseen. [[VR-Yhtymä|VR]] oli 1970-luvulla virasto, joka sai kaiken rahoituksensa [[Eduskunta|eduskunnalta]]. Vain [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]], [[Savo|Savon]], [[Karjala|Karjalan]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] radat sähköistettiin ja perusparannettiin, sillä suurteollisuuden tavaraliikenne toi ELSA-radan matkustajaliikennettä suuremmat rahat. Matkustajaliikenne sujui tuolloin kätevämmin busseilla ja henkilöautoilla. [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP]] vahvisti radan kaatamisen vetoamalla rannikon ruotsinkielisten paikkakuntien junatarjonnan heikkenemiseen ja tuolloin 20&nbsp;000 asukkaan Lohjakaan ei laittanut vastaan, sillä sieltä kuljettiin henkilöautoilla töihin Helsinkiin moottoritietä pitkin ja ruuhkat eivät olleet vielä pahoja.
 
=== Rantaradan peruskorjaus ===
 
Rantaradan peruskorjaus kesti yhteensä 16 vuotta vuosina 1979–1995. Samanaikaisesti VR suunnitteli Suomen rataverkon nopeuksien nostoa ja käynnistettiin nk. Nopeajuna-hanke. Korjauksen tavoitteita nostettiin kesken töiden. Nopeustaso nostettiin ensin 120&nbsp;km/h:sta 160:een ja lopulta 200:aan. Lopputulos kuitenkin oli, että [[Pendolino]]-junat otettiin ensimmäisenä käyttöön juuri rantaradalla marraskuussa 1995. Rantaradan peruskorjaus maksoi vuoden 2004 hintatasolla 400 miljoonaa euroa.
Rivi 15 ⟶ 17:
Rantaradan peruskorjausta ei ollut suunniteltu ottamaan huomioon nopeita junia, joten Pendolinokin pystyy käyttämään nopeutta 200&nbsp;km/h vain hyvin lyhyellä osuudella [[Paimio]]–Salo–Pohjankuru ([[Raasepori]]). Rantarata on myös kärsinyt vaikean savimaaston takia ennakoitua nopeampaa kulumista ja uppoamista, ja syksyllä 2004 radalle päätettiin tehdä ensihätään korjauksia kesästä 2005 kesään 2006 yhteensä 8 miljoonalla eurolla. Tämä ei kuitenkaan poista perusongelmia ja radan korjaus kunnolliseksi maksaisi erittäin paljon. Yksiraiteisuuden takia myös lukuisat turvalaiteviat ovat heijastuneet koko radan liikenteeseen.
 
=== Lohja–Vihti–Espoo-rata ===
 
Keväällä 2002 Länsi-Uudenmaan maakuntakaavan käsittelyn yhteydessä [[Vihti|Vihdin]] kunta esitti ajatuksen uudesta ratalinjasta Espoosta Nummelan kautta Lohjalle. Uudenmaan liitto tilasi radasta selvityksen, joka valmistui kesäkuussa 2002. Rata helpottaisi hiljalleen pahenevia ruuhkia maanteillä. Vihdistä kulkee nyt päivittäin noin 4&nbsp;000 ihmistä töihin pääkaupunkiseudulle enimmäkseen henkilöautoilla.
Rivi 29 ⟶ 31:
Jos uusi rata rakennetaan, muodostuu radan varrelle nauhakaupunki Espoosta Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle. Rata toisi varrelleen arviolta 50&nbsp;000–70&nbsp;000 uutta asukasta.<ref name="raportti"/> Rata aiheuttaisi nykyisten keskusten Veikkolan, Nummelan ja Lohjan merkittävän kasvun. Lisäksi muodostuisi uusia keskuksia asemien kohdalle, joita voisivat olla Koskenmäki, Hista, Huhmari ja Muijala.
 
==== Joukkoliikenne ja liityntäliikenne ====
 
Uuden kaupunkijunan pysähdyspaikoiksi ennen Espoota on suunniteltu Helsinki, Pasila, Huopalahti tai [[Kauniainen]] ja Leppävaara.{{Selvennä}} Koeajoissa [[Sm4]]-junalla on päästy 17 minuutin matka-aikaan Helsingin ja [[Espoon keskus|Espoon keskuksen]] välillä. Nykyliikenteessä nopein matka-aika tällä välillä on kaukojunan 21 minuuttia.
 
===== Matka-aikoja Helsingin keskustasta =====
 
*Espoo 17&nbsp;min (20&nbsp;km)
Rivi 45 ⟶ 47:
*Lohjan keskusta 45&nbsp;min (61&nbsp;km)
 
==== Rakentamiskustannukset ====
 
Radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu 250–350 miljoonaa euroa.<ref name="raportti">http://www.uudenmaanliitto.fi/files/240/raportti_040702.pdf</ref> Yksikköhintoina on käytetty:
Rivi 53 ⟶ 55:
*asema 5 milj. euroa / kpl
 
=== Uusi ELSA ===
 
Keväällä 2004 [[Ratahallintokeskus]] julkaisi raportin ''Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiotarkastelut 2050''.<ref name="visiot">http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/valmistuneita_selvityksia_ja_suu/etela-suomen_rautatieliikenteen/</ref> Selvityksessä tarkasteltiin eri vaihtoehtoja Etelä-Suomen rautatieliikenteen kehittämisestä pitkällä tähtäimellä. Rantaradan osalta mukana olivat vaihtoehdot: nykyisen rantaradan kehittäminen, Espoo–Nummela–Lohja-rata, Espoo–Nummela–Lohja–Salo-rata sekä suurnopeusrata Pasila–lentoasema–Salo. Viimeisellä matka-aika Turun ja Helsingin välillä olisi 55 minuuttia.<ref name="visiot"/> Suurnopeusrata on mukana myös YTV:n [[PLJ 2002|PLJ 2002:n]] ''YTV 2050 Raideliikenteen pitkän tähtäyksen visiot Helsingin seudulla'' -selvityksessä.
Rivi 61 ⟶ 63:
Ratahallintokeskuksen vuonna 2002 tekemässä ''Rataverkko 2020'' -suunnitelmassa ei Espoo–Nummela–Lohja-rata eikä muitakaan toimenpiteitä Turun raideyhteydelle ole mukana. Ratahallintokeskus on myös selvitystyötä käynnistettäessä lausunut, että seuraavan 10–15 vuoden aikana uutta rataa ei ainakaan rakenneta.
 
====Esiselvityksen tekeminen====
 
Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti Helsingistä Turkuun johtavan uuden radan esiselvityksen 15. maaliskuuta 2005. Selvityksessä tutkitaan vaihtoehtoiset linjaukset, niiden kustannukset ja vaikutukset. Selvityksen toimeksiantajana on ministeriön asettama työryhmä. Työssä selvitetään, mitkä ovat edellytykset nopean 200–300 kilometriä tunnissa liikennöitävän radan toteuttamiselle.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Espoo–Salo-oikorata”