Wikipedia

Ero sivun ”Rasismi Suomessa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
b, kh wl,
Selkeämmäksi, kh, wl
Rivi 1:
{{Korjattava/määritelmä|Määritelmä on huono eikä määrittele}}
 
'''Rasismilla Suomessa''' tarkoitetaan sellaista [[Syrjintä|syrjintää]], joka täyttää [[Rasismi|rasismin]] tunnusmerkit, ja joka tapahtuu [[Suomi|Suomen tasavallassa]].
'''Rasismi Suomessa''' on vakava ongelma, sillä Suomi oli vuonna 2018 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan kaikkein rasistisin niistä EU-maista, jotka osallistuivat tutkimukseen. Siinä selvitettiin ihonvärin perusteella kohdistettua häirintää ja väkivaltaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d87fd4d-9eab-4f3d-9398-76604d37ff95 | Nimeke = Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain | Tekijä = Lehtonen, Joonas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.12.2018 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2018/nov/28/people-of-african-descent-face-dire-picture-of-racism-in-eu | Nimeke = People of African descent face 'dire picture' of racism in EU | Tekijä = Rankin, Jennifer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.12.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tutkimus tehtiin 12 enimmäkseen läntisen Euroopan maassa (Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta). Mukana tutkimuksessa ei ollut mukana 16 maata 28:sta EU-maasta. Tutkimuksessa kysyttiin [[Afrikka|Afrikasta]] peräisin olevilta [[Maahanmuuttaja|maahanmuuttajilta]] ja heidän tummaihoisilta jälkeläisiltään, kuinka moni oli kokenut ihonväriin liittyvää häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Suomessa kysymykseen vastasi myöntävästi 63 prosenttia. Osuus oli selvästi suurin koko Euroopan unionissa. Esimerkiksi Maltalla samaan kysymykseen vastasi myöntävästi vain 20 prosenttia. Lisäksi 14 prosenttia kaikista vastanneista kertoi joutuneensa Suomessa fyysisen väkivallan uhriksi tumman ihonsa vuoksi, kun vastaava luku oli Euroopassa keskimäärin viisi prosenttia. Portugalissa samaan kysymykseen vastasi myöntävästi vain kaksi prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d87fd4d-9eab-4f3d-9398-76604d37ff95 | Nimeke = Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain | Tekijä = Lehtonen, Joonas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.11.2018 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2018/nov/28/people-of-african-descent-face-dire-picture-of-racism-in-eu | Nimeke = People of African descent face 'dire picture' of racism in EU | Tekijä = Rankin, Jennifer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.11.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://fra.europa.eu/en/publication/2018/eumidis-ii-being-black | Nimeke = What do the results show? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Second European Union Minorities and Discrimination Survey, Being Black in the EU | Ajankohta = 2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = European Union Agency for Fundamental Rights | Viitattu = 22.2.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>▼
 
▲'''Rasismi[[Euroopan Suomessa'''unioni|Euroopan onunionin]] vakavaperusoikeusviraston ongelma,selvityksen sillämukaan Suomi oli vuonna 2018 julkaistunrasistisin kyselytutkimuksenniistä mukaan12 kaikkeinEuroopan rasistisinunionin niistä EU-maistamaasta, jotka osallistuivatottivat osaa tutkimukseen. SiinäKyselytutkimuksessa selvitettiin [[Ihmisen ihonväri|ihonvärin]] perusteella kohdistettua häirintää ja väkivaltaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d87fd4d-9eab-4f3d-9398-76604d37ff95 | Nimeke = Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain | Tekijä = Lehtonen, Joonas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.12.2018 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2018/nov/28/people-of-african-descent-face-dire-picture-of-racism-in-eu | Nimeke = People of African descent face 'dire picture' of racism in EU | Tekijä = Rankin, Jennifer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.12.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> TutkimusSelvitykseen tehtiinosallistuneet 12 enimmäkseen läntisen Euroopanvaltiot maassaolivat (Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta). Mukana tutkimuksessa ei ollut mukana 16 maata 28:sta EU-maasta. Tutkimuksessa kysyttiin [[Afrikka|Afrikasta]] peräisin olevilta [[Maahanmuuttaja|maahanmuuttajilta]] ja heidän tummaihoisilta jälkeläisiltään, kuinka moni oli kokenut ihonväriin liittyvää häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Suomessa kysymykseen vastasi myöntävästi 63 prosenttia. Osuus oli selvästi suurin koko Euroopan unionissa. Esimerkiksi Maltalla samaan kysymykseen vastasi myöntävästi vain 20 prosenttia. Lisäksi 14 prosenttia kaikista vastanneista kertoi joutuneensa Suomessa fyysisen väkivallan uhriksi tumman ihonsa vuoksi, kun vastaava luku oli Euroopassa keskimäärin viisi prosenttia. Portugalissa samaan kysymykseen vastasi myöntävästi vain kaksi prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d87fd4d-9eab-4f3d-9398-76604d37ff95 | Nimeke = Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain | Tekijä = Lehtonen, Joonas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.11.2018 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2018/nov/28/people-of-african-descent-face-dire-picture-of-racism-in-eu | Nimeke = People of African descent face 'dire picture' of racism in EU | Tekijä = Rankin, Jennifer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 30.11.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://fra.europa.eu/en/publication/2018/eumidis-ii-being-black | Nimeke = What do the results show? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Second European Union Minorities and Discrimination Survey, Being Black in the EU | Ajankohta = 2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = European Union Agency for Fundamental Rights | Viitattu = 22.2.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Myös [[Romanit|romaneja]] syrjitään Suomessa edelleen, vaikka [[Etnisyys|etniseen]] taustaan perustuva syrjintä on ollut jo pitkään lailla kiellettyä. Syrjintä ilmenee esimerkiksi siten, että romaninimen omaavia ei kutsuta työhaastatteluun, eikä romaneja päästetä kaikkiin kauppoihin tai ravintoloihin.<ref>Ei asiaa kauppaan, ei tarjoilla ravintolassa – romanien syrjintä edelleen rankkaa. 10.1.2018. https://www.turkulainen.fi/artikkeli/597160-ei-asiaa-kauppaan-ei-tarjoilla-ravintolassa-romanien-syrjinta-edelleen-rankkaa</ref> ▼
 
▲Myös [[Romanit|romaneja]] syrjitään Suomessa edelleen, vaikka [[Etnisyys|etniseen]] taustaan perustuva syrjintä on ollut jo pitkään lailla kiellettyä. Syrjintä ilmeneevoi ilmetä esimerkiksi siten, että romaninimen omaavia ei kutsuta työhaastatteluun, eikä romaneja päästetä kaikkiin kauppoihin tai ravintoloihin.<ref>Ei asiaa kauppaan, ei tarjoilla ravintolassa – romanien syrjintä edelleen rankkaa. 10.1.2018. https://www.turkulainen.fi/artikkeli/597160-ei-asiaa-kauppaan-ei-tarjoilla-ravintolassa-romanien-syrjinta-edelleen-rankkaa</ref>
Myös kantasuomalaiset eli [[saamelaiset]] ovat kärsineet rasistisesta kohtelusta muun muassa Suomen valtion toimesta. [[Saamelaisvastaisuus|Saamelaisvastaisuudesta]] on tallentunut paljon merkkejä myös kansanperinteeseen. ▼
 
▲Myös kantasuomalaiset eli [[saamelaiset]] ovat kärsineet rasistisesta kohtelusta muun muassa Suomen valtion toimesta. [[Saamelaisvastaisuus|Saamelaisvastaisuudesta]] on tallentunut paljon merkkejä myös kansanperinteeseen.
 
Suomessa esiintyvää rasismia ei tutkittu juurikaan ennen 1990-lukua ja [[Rasismi|rasismista]] keskusteltaessa on käytetty usein termejä, jotka häivyttävät rasismin ytimessä olevan kysymyksen rasismin kohteena olevan ihonväristä ja muista etnisistä ulkonäköpiirteistä. Rasistista käyttäytymistä ja asenteita koskevassa keskustelussa on käytetty esimerkiksi sellaisia sanoja kuin [[syrjintä]] ja [[Ksenofobia|muukalaispelko]] tai vielä epämääräisemmin "suvaitsemattomuus".<ref name="rastas"/><ref name="rastas2">Rastas 2007, s. 122-126.</ref>
 
Myös [[Suomalaiset|suomalaisiin]] on suhtauduttu joskus rasistisesti, sillä [[ruotsalaiset]], [[suomenruotsalaiset]] ja [[saksalaiset]] antropologit leimasivat 1800-luvulla suomenkieliset suomalaiset alemmaksi [[Mongolidinen rotu|mongoliseksi]] tai ”itäeurooppalaiseksi”[[Itä-Eurooppa|itäeurooppalaiseksi]] roduksi”.
 
==Historia==
Vuonna 1952 ilmestyneessä sosiaalipolitiikan tutkija [[Heikki Waris|Heikki Wariksen]] kirjassa ''Suomalaisen yhteiskunnan rakenne'' kerrottiin suomalaisten kuuluvan kahteen ”valkoisen suurrodun” alarotuun, ja että ''”maassamme on ainoastaan kolme, lukumäärältään ja merkitykseltään aivan mitättömän pientä rodullista vähemmistöä”'': mustalaiset, lappalaiset ja [[juutalaiset]], joista mustalaiset ja juutalaiset olivat täysin suomalaiselle rodulle vieraita aineksia. Suomalaisissa kouluissa käytettiin aina 1960-luvulle asti oppikirjoja, joiden mukaan ihmiskunta jakautui erilaisiin [[Ihmisrotu|rotuihin]], jotka olivat [[Rotu ja älykkyys|henkisiltä ominaisuuksiltaan]] erilaisia. Suomen vanhoista vähemmistöryhmistä tutkimusten mukaan rasismin ja syrjinnän uhreiksi joutuvat erityisesti [[Suomen romanit|romanit]].<ref name="rastas">{{Verkkoviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Rasismi: Oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia | Osoite=http://acta.uta.fi/pdf/Rastas_A1.pdf | Tiedostomuoto=PDF}} Teoksessa Rastas 2007</ref>
 
== Hallituksen opetuspolitiikka ==▼
Suomen [[Opetussuunnitelma|opetussuunnitelmat]] laativan [[Opetushallitus|Opetushallituksen]] opettajien oppaassa kirjoitetaan, että jokaisessa maassa joillakin kansallisuusryhmillä on suurempi riski kokea syrjintää kuin toisilla. Tutkimusten perusteella maahanmuuttajataustainen lapsi kohtaa erityisen helposti Suomessa syrjintää ja rasismia, jos hänen taustansa on esimerkiksi afrikkalainen tai venäläinen. Vähemmän arvostettu ryhmäidentiteetti on lapselle valtava rasite. ▼
<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/miina_ville_ja_kulttuurin_arvoitus/ajattelun_vapaus/suvaitsevaisuus_rasismi_ja_sorto|nimeke=Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus - Suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2018-08-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>▼
 
==Rasistiset rikokset==
 
Rasistisista rikoksista epäillyistä oli vuonna 2009 Suomen kansalaisia 80 %prosenttia, ja heistä 75 %prosenttia oli syntynyt Suomessa. Ulkomailla syntyneet tekivät siis 20 prosenttia Suomessa tapahtuneista rasistisista rikoksista. Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa vuoden 2009 lopussa noin 156 000.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stat.fi/til/vaerak/2009/vaerak_2009_2010-03-19_tie_001_fi.html|nimeke=Tilastokeskus - Väestörakenne 2009|tekijä=Markus Rapo|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2020-06-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuonna 2013 rasististen rikosten tekijöistä 55 %prosenttia oli syntynyt Suomessa, ja esimerkiksi 9 %prosenttia Somaliassa [17]. Suurimmassa osassa rikosilmoituksia (72 %prosenttia) kyse on tilanteesta, jossa valtaväestöön kuuluva kohdistaa rasistisia solvauksia etniseen tai kansalliseen vähemmistöön kuuluvaa kohtaan. TyypillisiäTavallisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa Suomessa syntynyt ja [[Suomen kansalaisuus|kansalaisuudeltaan suomalainen]] henkilö nimittelee ulkomaalaista asianomistajaa esimerkiksi ihonvärin vuoksi ja käskee palamaan takaisin kotimaahansa. Asukasmäärään suhteutettuna yleisimmin rasistisia rikoksia kohtasivat [[Somalia]]n kansalaiset; 17 rikosta jokaista tuhatta somalialaista kohtaan. Seuraavaksi yleisimmin rasistisia rikoksia kohtasivat [[Irak]]in, [[Turkki|Turkin]] ja [[Iran]]in kansalaiset, joilla asukasmäärään suhteutetut rikosmäärät olivat 15, 8 ja 7.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/7de608d4601a3507dcc07b04fd17c776/1293459003/application/pdf/161034/Poliisin%20tietoon%20tullut%20viharikollisuus%20Suomessa%202009_Polamkin%20raportteja%2088_2010.pdf | Nimeke=Poliisiammattikorkeakoulu: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2009 | Julkaisija=Yhdenvertaisuus.fi | Viitattu=27.12.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
 
== Rasismi ja maahanmuutto ==
Rasismiin liittyvät asiat nousivat julkiseen keskusteluun 1990-luvun alussa, kun Suomeen saapui aiempaa enemmän ulkomaalaisia. Saman aikaisesti rasismia ryhdyttiin myös tutkimaan tieteellisesti. Tutkimuksissa on havaittu rasismia Suomessa muun muassa asenteissa ja arjen toiminnassa.<ref name="rastas" /> Rasismin kohteeksi joutuvat erityisen yleisesti [[somalit]] ja venäläiset. Vähiten nykyisestä rasismista kärsivät länsimaista tulleet maahanmuuttajat.<ref name="tu">{{Verkkoviite | Tekijä=Niitemaa, Timo | Nimeke=Suomessa vähätellään rasismia | Ajankohta=1.6.2007 | Osoite=http://www.utu.fi/media/ajankohtaista/argumentit/MerjaAnis07.html | Julkaisija=Turun yliopisto | Viitattu=14.1.2011}}: ''”Venäjältä ja Somaliasta muuttaneet kohtaavat eniten kielteisiä ennakkoluuloja ja syrjintää. Arkipäivän tilanteissa tämä ilmenee nimittelynä, luottamuksen puuttumisena ja syrjivinä käytäntöinä.”''</ref> [[Anna Rastas|Anna Rastaan]] mukaan Suomessa tapahtuu jatkuvasti ”viharikoksia” eli rasismin motivoimaa väkivaltaa, jonka uhreiksi on joutunut henkilöitä, joiden ei katsota olevan ”juuriltaan suomalaisia” kun myös ihmisiä, joiden on katsottu ”liittoutuneen” näiden ryhmien kanssa. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu muun muassa rasismista kirjoittaneita toimittajia.<ref name="rastas" />
 
== Valtaväestöön kohdistuva rasismi ==
 
Poliisin tilastojen mukaan suhteellinen osuus rasistisista rikoksista suomalaisten ja somalialaisten välillä on noin 1/30, eli somalialainen syyllistyy rasistiseen rikokseen noin 30 kertaa todennäköisemmin kuin suomalainen. Tosin tilannetta voi vääristää edelleen, että etnisten [[Suomen somalit|somalien jälkeläinen, joka on syntynyt Suomessa]] ja syyllistynyt rasistiseen rikokseen, lasketaan tilastoissa suomalaiseksi – koska hänellä on Suomessa syntyneenä Suomen kansalaisuus. Tilastoja ei ole tehty etnisyyden perusteella, vaan ainoastaan syntymämaan ja kansalaisuuden mukaan. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86674/Katsauksia7_web.pdf|nimeke=Poliisi ammattikorkeakoulu Katsauksia 7/2014|julkaisutekijä=|julkaisijajulkaisu=|viitattuajankohta=|tekijäjulkaisija=|ajankohtaviitattu=}}</ref> Kansanedustaja ja poliisi [[Tom Packalén]] pitää maahanmuuttajataustaisten jengien kantasuomalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa rasistisena.<ref>[http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/242894-poliisikansanedustaja-jengihyokkaykset-ovat-rasistisia Helsingin Uutiset − Poliisikansanedustaja: Jengihyökkäykset ovat rasistisia]</ref>▼
Suomenruotsalaisten keskuudessa ilmenevää rasistista ajattelua on käsitelty jonkin verran tieteellisissäkin tutkimuksissa. Siinä ilmeni lähinnä tarve erottua muista suomalaisista rodullisesti parempina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/19/finlandssvensk-rashygien-uppror | Nimeke =Finlandssvensk rashybien uppror | Ajankohta =19.3.2015 | Julkaisu = Svenska Yle| Viitattu = 20.8.2015 }}</ref> ▼
 
Lokakuussa 2014 tehtiin poliisin mukaan ensimmäinen rasistinen murha kun [[Suomen romanit|romanitaustainen]] mies murhasi kantasuomalaisen miehen.<ref>[http://yle.fi/uutiset/poliisi_rasistinen_viha_syyna_murhaan_ensimmaista_kertaa_koskaan/8424545 Yle.fi − Poliisi: Rasistinen viha syynä murhaan ensimmäistä kertaa koskaan]</ref><ref>[http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/tutkimus-vaasassa-tehtiin-suomen-ensimm%C3%A4inen-ep%C3%A4ilty-rasistinen-murha-1.1937256 Pohjalainen.fi − Tutkimus: Vaasassa tehtiin Suomen ensimmäinen epäilty rasistinen murha]</ref><ref>[http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/epailty-viharikosmurha-satunnainen-vastaantulija-sai-puukosta-kaulaan/5534978 MTV.fi − Epäilty rasistinen viharikosmurha: Satunnainen vastaantulija sai puukosta kaulaan]</ref> ▼
Myös Ahvenanmaalla suomenkieliset ovat kokeneet syrjintää. <ref>[https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806072200982059_u0.shtml Iltalehti − IL-reportaasi paljastaa suomenkielisten karun arjen Ahvenanmaalla: Haukkumista, kiusaamista ja syrjintää - ”Totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on vihatuin”]</ref>
 
▲Suomenruotsalaisten keskuudessa ilmenevää rasistista ajattelua on käsitelty jonkin verran tieteellisissäkin tutkimuksissa. Siinä ilmeni lähinnä tarve erottua muista suomalaisista rodullisesti parempina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/19/finlandssvensk-rashygien-uppror | Nimeke =Finlandssvensk rashybien uppror | Ajankohta =19.3.2015 | Julkaisu = Svenska Yle| Viitattu = 20.8.2015 }}</ref> Myös [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaalla]] suomenkieliset ovat kokeneet syrjintää. <ref>[https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806072200982059_u0.shtml Iltalehti − IL-reportaasi paljastaa suomenkielisten karun arjen Ahvenanmaalla: Haukkumista, kiusaamista ja syrjintää - ”Totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on vihatuin”]</ref>
Kansanedustaja ja poliisi [[Tom Packalén]] pitää maahanmuuttajataustaisten jengien kantasuomalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa rasistisena.<ref>[http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/242894-poliisikansanedustaja-jengihyokkaykset-ovat-rasistisia Helsingin Uutiset − Poliisikansanedustaja: Jengihyökkäykset ovat rasistisia]</ref>
 
▲Lokakuussa 2014 tehtiin poliisin mukaan ensimmäinen rasistinen murha kun [[Suomen romanit|romanitaustainen]] mies murhasi kantasuomalaisen miehen.<ref>[http://yle.fi/uutiset/poliisi_rasistinen_viha_syyna_murhaan_ensimmaista_kertaa_koskaan/8424545 Yle.fi − Poliisi: Rasistinen viha syynä murhaan ensimmäistä kertaa koskaan]</ref><ref>[http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/tutkimus-vaasassa-tehtiin-suomen-ensimm%C3%A4inen-ep%C3%A4ilty-rasistinen-murha-1.1937256 Pohjalainen.fi − Tutkimus: Vaasassa tehtiin Suomen ensimmäinen epäilty rasistinen murha]</ref><ref>[http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/epailty-viharikosmurha-satunnainen-vastaantulija-sai-puukosta-kaulaan/5534978 MTV.fi − Epäilty rasistinen viharikosmurha: Satunnainen vastaantulija sai puukosta kaulaan]</ref>
 
== Rasistinen käsitteistö ==
{{Pääartikkeli|[[Neekeri]]}}
Nykyään Suomessa ne, joista termiä neekeri yleisimmin käytetään, eivät kutsu itse itseään tällä sanalla, vaan [[Maahanmuuttajat Suomessa|maahanmuuttajien]] ja muiden ulkomaalaistaustaisten mielestä ''neekeri''-sanan käyttö ilmentää heidän jokapäiväisiä rasismin kokemuksiaan.<ref name="rastas4">Rastas 2007, s. 133–139.</ref><ref name="virkki">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.adoptioperheet.fi/artikkeleita/suomalaisuuden%20monet%20kasvot%203_06.pdf | Nimeke=Suomalaisuuden monet kasvot – pro gradu -tutkielma kansainvälisesti adoptoiduista nuorista | Tekijä=Virkki, Heidi | Tiedostomuoto=PDF | Selite=artikkeli | Ajankohta= | Julkaisija=Adoptioperheet ry | Viitattu=22.10.2008}}</ref><ref name="puuronen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joensuu.fi/syreeni/vesapuuronen/arkirasi.htm | Nimeke=Arkipäivän rasismi Suomessa | Tekijä=Puuronen, Vesa | Selite=luonnos | Julkaisija=Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto | Viitattu=29.1.2009}}: ''”Kun maahanmuuttajilta ja vähemmistöihin kuuluvilta kysyttiin heidän kohtaamastaan arkipäivän rasismista loukkaavat nimittelyt osoittautuivat tavallisimmiksi kokemuksiksi. Lähes kaikki haastatellut maahanmuuttajat olivat joutuneet eriasteisten sanallisten hyökkäysten kohteeksi.”''</ref><ref name="yhdenvertaisuus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yhdenvertaisuus.net/poliisi-ja-monikulttuurinen-suomi/hallinto_saako_sanoa.html | Nimeke=Saako sanoa neekeri? | Julkaisu=Yhdenvertaisuus.fi | Ajankohta= | Julkaisija=Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi | Viitattu=14.10.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=537 | Nimeke=Neekerit, ryssät ja savolaiset – Pohjois (K) arjalaisin silmin | Tekijä=Stranius, Pentti | Selite=Teoksen Raisa Simola ja Kaija Heikkinen (toim.): ''Monenkirjava rasismi'' (Joensuu University Press, 2003) arvostelu | Julkaisu=Agricola | Ajankohta=4/2003 | Julkaisija=Turun yliopisto | Viitattu=2.2.2009}}: ''”Monenkirjava rasismi-kirjassa Puuronen erittelee ilmiön mikrotasoa. Arkipäivän rasismihan ei ole ainoastaan epätasa-arvoa, etnistä syrjintää ja avointa väkivaltaakin julistava ideologia, vaan se voi näkyä peitetysti ihmisten asenteissa, kanssakäymisessä, vitseissä ja vaikkapa ’neekeri’-’ryssä’-puhetasolla. Puuronen palauttaa tekstissään, kuten Sabourkin, ’toisen’ poissulkemisen teoreettiset teesit ja käytännön ilmiöt katutasolle puuttuen myös mm. kouluissa ilmenneeseen ’ryssät haisee’ -nimittelyyn, josta Joensuun 700 venäjänkielisellä asukkaallakin on kosolti kokemuksia”''</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barton, Minna | Nimeke=Äitiys kahden kulttuurin välissä | Vuosi=2007 | Luku=4.4 Arkipäivän rasisimi Suomessa | Sivu=26 | Selite=Opinnäytetyö | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala | www=https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6294/TMP.objres.508.pdf?sequence=1 | www-teksti=verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=2.2.2009}}</ref><ref name="kovacs" /> Kantasuomalaisten keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa 90&nbsp;% kyselyyn osallistuneista piti ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpana vähemmistöjen nimityksistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Raittila, Pentti (toim.) | Nimeke=Etnisyys ja rasismi journalismissa | Vuosi=2002 | Luku=Etniset vähemmistöt uutisissa | Sivu=25–26 | Selite=Sari Pietikäinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Isbn=951-44-5486-3| www=http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf | www-teksti=verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=4.5.2010}}</ref>
 
Lasten ja nuorten kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei ”neekeriksi” nimitelty vain afrikkalaistaustaisia, vaan yleisesti myös ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsottuja ihmisiä. Tutkimuksen mukaan sanaa neekeri käytetään rodullisten erojen tuottamiseen sekä rasismia kokeneiden kannalta eriarvoistaviin avoimen rasistisiin ilmauksiin, ja sanan pitäminen ”harmittomana” merkitsee sen rasistisen merkityksen kiistämistä tai hyväksymistä.<ref name="rastas4" /> Kati Kovâcsin nuorten maahanmuuttajien kokemaa [[Koulukiusaaminen|koulukiusaamista]] käsittelevän pro gradu -tutkimuksen mukaan sanaa ''neekeri'' saatetaan käyttää kouluissa kenestä tahansa ulkomaalaisen näköisestä lapsesta. Kovâcsin mukaan ”Kiusaajalle ei ole merkitystä sillä, onko kiusattu oikeasti mustaihoinen vai ei, sana ”neekeri” on joka tapauksessa tehokas viesti. Haukkumisen kohde on ”alempaa rotua”, ei-toivottu ja huonompi kuin kiusaajansa.”<ref name="kovacs">{{Kirjaviite | Tekijä=Kovâcs, Kati | Nimeke=Nuorten maahanmuuttajien kokemukset kiusaamisesta ja rasismista | Luku=4.1 Kiusaaminen ja rasismi koulussa | Sivu=28–39 | Selite=Erityispedagogiikan pro gradu-tutkielma, Erityispedagogiikan laitos, Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2000 | Tunniste= | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7775/kkovacs.pdf?sequence=1 | www-teksti=verkkoversio | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=2.2.2009}}</ref> Dosentti [[Vesa Puuronen]] katsoo, että ”ryssä” -käsite on ”osa Suomessa venäläisiä kohtaan lietsottua kulttuurista ja myös rodullista ylemmyyden tunnetta ja vihaa, eikä sen halventavuudesta ole epäselvyyttä”.<ref name="puuronen" />
 
==Alaikäisiin kohdistuva rasismi==
[[Pelastakaa Lapset]] -järjestön mukaan vähemmistöihin kuuluvien nuorten kohtaamat ennakkoluulot ovat yleisiä. Vuonna 2014 tehdyn Lasten ääni -kyselyn perusteella kiusaamista ja syrjintää tapahtuu eniten koulussa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/uutiset/?x22896=1660250 | Nimeke = Vähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat kiusaamista ja syrjintää koulussa – myös fyysistä väkivaltaa| Julkaisu = Pelastakaalapset.fi| Ajankohta = 17.3.2014| Viitattu = 21.3.2016}}</ref> (Lähde: verkkokysely, 467 vastaajaa) Lapsiasiavaltuutettu [[Tuomas Kurttila]] toteaa, että rasismi ei kosketa pelkästään maahanmuuttajataustaisia lapsia vaan paha olo tarttuu ja luottamus aikuisiin saattaa heiketä. Kokemuksista olisi tärkeä keskustella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/lapsiasiavaltuutettu_huolestui_lapsiin_kohdistuvasta_rasismista/8756962 | Nimeke = Lapsiasiavaltuutettu huolestui lapsiin kohdistuvasta rasismista| Julkaisu = Yle.fi| Ajankohta = 20.3.2016| Viitattu = 21.3.2016}}</ref>
 
▲== Hallituksen opetuspolitiikka ==
▲Poliisin tilastojen mukaan suhteellinen osuus rasistisista rikoksista suomalaisten ja somalialaisten välillä on noin 1/30, eli somalialainen syyllistyy rasistiseen rikokseen noin 30 kertaa todennäköisemmin kuin suomalainen. Tosin tilannetta voi vääristää edelleen, että etnisten somalien jälkeläinen, joka on syntynyt Suomessa ja syyllistynyt rasistiseen rikokseen, lasketaan tilastoissa suomalaiseksi – koska hänellä on Suomessa syntyneenä Suomen kansalaisuus. Tilastoja ei ole tehty etnisyyden perusteella, vaan ainoastaan syntymämaan ja kansalaisuuden mukaan. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86674/Katsauksia7_web.pdf|nimeke=Poliisi ammattikorkeakoulu Katsauksia 7/2014|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
▲Suomen [[Opetussuunnitelma|opetussuunnitelmat]] laativan [[Opetushallitus|Opetushallituksen]] opettajien oppaassa kirjoitetaan, että jokaisessa maassa joillakin kansallisuusryhmillä on suurempi riski kokea syrjintää kuin toisilla. Tutkimusten perusteella [[Maahanmuuttajat Suomessa|maahanmuuttajataustainen]] lapsi kohtaa erityisen helposti Suomessa syrjintää ja rasismia, jos hänen taustansa on esimerkiksi afrikkalainen tai venäläinen. Vähemmän arvostettu ryhmäidentiteetti on lapselle valtava rasite.
▲<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/miina_ville_ja_kulttuurin_arvoitus/ajattelun_vapaus/suvaitsevaisuus_rasismi_ja_sorto|nimeke=Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus - Suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2018-08-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi_Suomessa”