Versio 4. maaliskuuta 2020 kello 15.50 muokkaa Putsari (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 30 844 muokkausta liimaa kehiin ← Vanhempi muutos		Versio 8. kesäkuuta 2020 kello 03.02 muokkaa kumoa Tohtorizorro (keskustelu \| muokkaukset) 15 muokkausta p Selvensin kieliasua Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 9: Putken päissä olevat kuumennus (hehku) -vastukset erittävät elektroneja. Näin sytytyspurkaus voi tapahtua pienemmällä jännitteellä. Loisteputken sisäpinta on päällystetty [[Fluoresenssi\|fluoresoivalla]] materiaalilla, joka muuttaa [[elohopea]]höyryn synnyttämän [[UV-säteily]]n ([[luminesenssi]]n) [[Valo\|näkyväksi valoksi]]. Loisteputken ~~sisäpinnassa~~valon ~~olevan~~laatu ~~loisteaineen~~ja ~~koostumus~~sävy ~~vaihtelee~~vaihtelevat ~~valon~~putken ~~laadun~~sisäpinnassa jaolevan loisteaineen ~~sävyn~~koostumuksen mukaan. Loistelamppujen värisävyvalikoima on laaja ulottuen hehkulampun kellertävästä taivaan sinertävään. Yleisimmät [[värilämpötila]]t Suomessa ovat 3 000 ja 4 000 K. Myös värillisiä ja erikoissävyisiä lamppuja on saatavana. Loistelamppujen perinteisten magneettisten kuristinten aiheuttama näkymätön 100 Hz välkyntä saattaa lisätä virheitä keskittymistä vaativassa työssä sekä aiheuttaa päänsärkyä tai silmien rasittumista. Käytettäessä elektronisilla liitäntälaitteilla – [[hakkuriteholähde\|hakkureilla]] – varustettuja valaisimia tätä ongelmaa ei ole.

Ero sivun ”Loistelamppu” versioiden välillä