Ero sivun ”Laskostuminen” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli|käsittelee signaalin laskostumista. Proteiinien laskostumista käsittelee artikkeli [[proteiinin rakenne]].}}

 

'''Laskostuminen''' (myös ''aliasoituminen'', {{K-en|aliasing}}) on [[signaalinkäsittely]]ssä signaalin kaistaleveyteen nähden liian pienestä [[näytteenottotaajuus|näytteenottotaajuudesta]] johtuva signaalin vääristyminen. Kun [[analogisuus|analogisesta]] signaalista otetaan näytteitä [[Sample and Hold|näytteenotto-]] ja [[kvantisointi]]piirien avulla, näytteenottotaajuuden tulee [[Nyquistin teoreema]]n mukaisesti olla vähintään kaksinkertainen näytteistettävän signaalin [[taajuus|taajuuteen]] verrattuna. Tätä niin sanottua Nyquistin taajuutta harvempi näytteenotto tai korkeampi signaalin kaistaleveys johtaa siihen, että yhdestä värähtelyjaksosta saadaan vähemmän kuin kaksi näytettä, eikä alkuperäistä signaalia enää voida palauttaa siitä otettujen näytteiden perusteella. Liian korkeataajuisesta signaalista otetut näytteet muodostavat samanlaisen näytejonon kuin näytteenottotaajuuden monikerran verran matalampi taajuuskin eikä näitä osasignaaleja voida erottaa toisistaan. Laskostumisessa muodostuu signaali, jonka taajuus on signaalitaajuuden ja näytteenottotaajuuden erotus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.courses.physics.helsinki.fi/astro/havaitsevaII/Radiomoniste/liite_b.pdf | Nimeke = Fourier–menetelmät| Tekijä = | Tiedostomuoto = .pdf| Selite = B2. Diskreetti Fourier–muunnos, s. 145| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu =19.1.2011 | Kieli = }}</ref>