Ero sivun ”Paleoruokavalio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Korjattu virheet wikikoodissa
p →‎Suomen kivikauden ruokavalio: ...vieläpä löytyi :-) pahoittelut hässäkästä
Rivi 78:
 
===Suomen kivikauden ruokavalio===
Suomalaiset paleoruokakirjailijat Leena-Sisko Johansson ja Heljä Suuronen-Geib suosittelevat kirjassaan ''[[Melkein kivikautinen keittokirja|Melkein kivikautinen keittokirja – Luonnonmukaista lähiruokaa]]'' suomalaisille heidän omien kivikaudenaikaisten esivanhempiensa luonnonmukaista ravitsemusta.<ref> {{Kirjaviite |isbn= 9789525592856 | Nimeke =Melkein kivikautinen keittokirja - Luonnonmukaista lähiruokaa | Tekijä = | Julkaisija =readme.fi }}</ref> [[Kivikausi Suomessa|Kivikausi vallitsi Suomessa]] noin vuosina 8600–1500 eaa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi| Nimeke = Kivikausi| Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 27.6.2012 | Viitattu = 29.7.2013 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20170705193355/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi }}</ref>}} ja maanviljely levisi Suomeen vasta tuhansia vuosia sen alkamisen jälkeen Euraasian halki idästä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.shef.ac.uk/archaeology/research/wheat | Nimeke = New ways with old wheats| Tekijä = Brown, Terry & Jones, Glynis | Julkaisu = The University of Sheffield| Ajankohta = | Viitattu = | Arkisto = https://web.archive.org/web/20190220122656/https://www.sheffield.ac.uk/archaeology/research/wheat | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="mokkonen">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/ajankohtaista/2013/01/0128b.htm| Nimeke = Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten| Tekijä = Mokkonen, Teemu | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Ajankohta = 28.1.2013 | Viitattu = 8.6.2014 }}</ref>
 
Suomessa elanto saatiin kivikauden aikaan kalastuksella, metsästyksellä ja keräilyllä. Kalojen lisäksi rannikolla saalistettiin hylkeitä, etenkin norppia. Sisämaassa olivat riistaa hirvet, metsäpeurat, majavat ja karhut, mutta myös metsäkana- ja vesilinnut, jänikset, oravat ja muu pienriista. Kaikki Suomessa tavatut linnut ja nisäkkäät olivat syömäkelpoisia oikein valmistettuna. Eläimiä syötiin sesongittain: lohta saatiin keväästä syksyyn, hirviä talvisin, hylkeitä läpi vuoden, ja sorsia ja majavia keväisin ja syksyisin. Kasvikunnasta kerättiin juuria, marjoja, sieniä, kasvien siemeniä, nokkosta, vesipähkinöitä ja muita pähkinöitä. Kasvien lisäksi kerättiin linnunmunia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Turkka ja Arkko, Martti | Nimeke = Lallin pidot | Vuosi =2001 | Luku = | Sivu = 21–26| Julkaisija = Edita| Tunniste = | Viitattu = 6.5.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/12| Nimeke = Kivikauden elinkeinot| Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 27.6.2012 | Viitattu = 20.11.2014 |Arkisto = https://web.archive.org/web/20160608064017/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/12 }}</ref>