Ero sivun ”Jugoslavian hajoamissodat” versioiden välillä

[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] pääosin serbijohtoinen Jugoslavia hajosi [[Natsi-Saksa|Saksan]] hyökkäykseen vuonna 1941. Maa jaettiin [[Akselivallat|akselivaltojen]] kesken. Miehityksen seurauksena alueelle syttyi sisällissota, jossa kuoli enemmän ihmisiä kuin miehittäjien hyökkäyksessä.<ref>Lautela 1992, s 162</ref> Kroatian johtoon noussut [[Fasismi|fasistisen]] [[Ustaša]]-järjestön johtaja [[Ante Pavelic]] surmautti kymmeniä tuhansia serbejä, [[Romanit|romaneja]] ja [[Juutalaiset|juutalaisia]] keskitysleireillä.<ref>Lautela 1992, s 157</ref> Samaan aikaan serbien [[cetnikit|četnikit]] surmasivat kroaattisiviilejä ja [[partisaanit|partisaaneja]] ja pyrkivät luomaan karkotuksin [[Suur-Serbia|Suur-Serbiaa]].<ref>Lautela 1992, s 158 - 159158–159, s 163</ref>

Etnisten ryhmien [[nationalismi]] säilyi jännitteinä pinnan alla ja nousi toisinaan avoimesti esille,<ref>Djilas 1981, s 234</ref><ref>Valta 1980, s 69</ref> vaikka sitä pyrittiin hillitsemään.<ref>Valta 1980, s 58</ref> Taitava poliitikko ja diktaattori Tito ei kuitenkaan kyennyt ratkaisemaan maan monimutkaista kansallisuusongelmaa lopullisesti.<ref>Djilas 1981, s 234-235234–235</ref><ref>Valta 1980, s 9, s 11</ref> Jännitteet pidettiin valtaosin piilossa 1950-luvulla, mutta nousivat esiin 1960-luvun alussa.<ref name="LAU167">Lautela 1992, s 167</ref> Vastakkain oli varsinkin [[Kroatia|Kroatian]] serbivastainen [[separatismi]]<ref>Valta 1980, s 61</ref> ja Serbian [[Suur-Serbia|suurserbialaisuus]].<ref>Valta 1980, s 11, s 61</ref> Serbien äärinationalismia tuki, joskaan ei avoimesti kannattanut<ref name="LAU167"/> vuoteen 1966 saakka Jugoslavian kovaotteisen salaisen poliisin päällikkönä toiminut [[Aleksandar Ranković]].<ref>Valta 1980, s 11</ref> Rankovicilaiset vastustivat Slovenian ja Kroatian talouden vapauttamisaikeita.<ref name="LAU167"/>Etnisten ryhmien kulttuuri ja uskonto, mutta myös elintaso ja teollistumisen aste vaihtelivat.<ref>Valta 1980, s 9</ref><ref>Lautela 1992, s 171</ref> Varsinkin talous synnytti ristiriitoja, joita kärjistivät muistot yhteisen historian aikana kärsityistä vääryyksistä. Tito kukisti nationalistit kovin ottein esimerkiksi [[Kroatian kevät|Kroatian keväässä]] 1970-luvun alussa<ref>Valta 1980, s 60-6460–64</ref> ja Slovenian vastaavan kansallismielisen liikehdinnän aikana.

Serbit lopettivat suurimman osan sotatoimista Kroatiassa vuoden 1992 alussa vallattuaan Kroatian serbienemmistöiset alueet. Joukkoja tarvittiin kipeästi [[Bosnia ja Hertsegovina|Bosnia-Hertsegovina]]ssa, jossa tilanne oli ajautumassa kohti pitkäksi ja vaikeaksi ennustettua [[Bosnian sota|sotaa]]. Eri etniset ryhmät olivat jo vuonna 1991 alkaneet perustaa omia pieniä asekaartejaan. Karadžićin johtama puolue julisti liittoarmeijan tuella vuonna 1991 laajat serbialueet autonomisiksi.<ref name="LAU100">Lautela 1992, s 100-101100–101</ref> Ensimmäinen sotaa edeltävä kuolonuhreihin johtanut välikohtaus sattui [[Višegrad|Višegradissa]] marraskuussa 1991, jolloin muslimit ja kroaatit pysäyttivät hetkeksi aikaa liittoarmeijan joukko-osaston.<ref>Ramet 2006, p. 416</ref> Bosnian serbit jäivät pois Bosnian itsenäistymistä käsittelevästä kansanäänestyksestä. Maaliskuun alussa serbien hääkulkuetta ammuttiin, yksi kuoli ja pappi haavoittui. Serbit pystyttivät katusulkuja, mutta purkivat sulut pian.

Muslimien ja kroaattien kulttuuri oli tarkoitus hävittää kokonaan Serbiaan liitettäviksi aiotuilta alueelta [[etninen puhdistus|etnisissä puhdistuksissa]], jotka on nähty myös [[kansanmurha|kansanmurhana]]. Serbijoukot uhkasivat muslimeja ja kroaatteja tappamisella ja esimerkiksi heittivät pommeja heidän taloihinsa pelottaakseen asukkaat pakoon. Omakotitalot räjäytettiin öisin. Serbit saattoivat myös tappaa, kiduttaa tai raiskata<ref>Gutman 1993, s 18</ref> tai viedä valtaamiensa alueiden asukkaita keskisysleireille, joissa heitä odottivat nälkä ja väkivalta.<ref>Gutman 1993, s 19, s 89</ref> Esimerkiksi [[Banja Luka|Banja Lukassa]] tapahtui muslimien ja kroaattien murhia, joita poliisi ei tutkinut. Ennen karkotusta monet muslimit tai kroaatit pakotettiin maksamaan suuria summia viranomaisille. Jalan pakomatkalla olleita saatettiin heittää rotkoihin. Kylistä ja kaupungeista karkotettuja koottiin kuorma-autoilla ja linja-autoilla junakuljetuksia varten.<ref>Gutman 1993, s 86</ref> Karkotettuja kuljetettiin junissa ilman ruokaa ja vettä karjavaunuissa,<ref>Gutman 1993, s 84, s 8584–85</ref> joissa varsinkin lapsia, vauvoja<ref>Gutman 1993, s 18, s 90</ref> ja vanhuksia kuoli ulostekasojen keskelle.<ref>Gutman 1993, s 84</ref> Sotilaat saattoivat myös ryöstää karjavaunuissa kuljetetut.<ref>Gutman 1993, s 90</ref>

Serbit saartoivat useita muslimien ja kroaattien kaupunkeja, muun muassa [[Sarajevon piiritys|Sarajevon]] jo [[7. huhtikuuta]]. [[Yhdistyneet kansakunnat|YKn]] serbien [[tynkä-Jugoslavia|tynkä-Jugoslavialle]] asettamat talouspakotteet eivät lopettaneet etnisiä puhdistuksia. Bosnia-Hertsegovinassa taistelivat [[Arkan]]in kaltaisten sissipäälliköiden johtamat puolisotilaalliset serbijoukot [[Ratko Mladić]]in komentaman serbiarmeijan tukemina. Serbit olivat vallanneet huhtikuussa 70 % Bosnia-Hertsegovinasta. Muslimien eli [[bosniakit|bosniakkien]] armeija kärsi asepulasta. Milošević reagoi lännen asettamiin talouspakotteisiin nimittämällä Yhdysvalloissa asuneen liikemiehen [[Milan Panic|Milan Panić]]in tynkä-Jugoslavian pääministeriksi.<ref name="RUT16">Rutanen 2002, s 16</ref>

Samaan aikaan alueella tapahtui kiistattomia sotarikoksia. Serbit perustivat Bosnia-Hertsegovinaan keskitysleirejä, joissa ihmisiä surmattiin, hakattiin kepein,<ref>Gutman 1993, s 198</ref> kidutettiin<ref>Gutman 1993, s 199</ref> ja pidettiin nälässä.<ref>Gutman 1993, s 81, s 197</ref> Rikokset paljastuivat lännessä ensi kertaa Newsday-lehden artikkelissa elokuussa 1992.<ref>Gutman 1992, s 19</ref> Musliminaisia hakattiin ja raiskattiin leireillä,<ref>Gutman 1993, s 19511, s 11195, s 197, s 199</ref> joista jotkut olivat tarkoitusta varten perustettuja. Serbien sala-ampujat surmasivat siviilejä [[Sarajevo]]n kaduilla ja läheisiltä vuorilta kaupunkiin ammutut kranaatit osuivat leipäjonoihin tappaen kymmeniä.

*{{Kirjaviite| Tekijä= Rutanen, Reijo | Nimeke= Serbia -– Euroopan sairain mies | Julkaisija= Gaudeamus | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-662-869-9 }}

*''Yugoslavia's bloody collapse -– causes, course and consequences'', Christopher Bennett, Hurst & Company 1995

*''Broken Bonds -– Yugoslavia's Disintegration and Balkan politics in transition'', Lenard J. Cohen, Westview Press 1995

*A paper House -– The Ending of Yugoslavia, Mark Thompson, 1992

*''Balkan tragedy -– Cahos and dissolution after the cold war'', Susan L, Woodward, the Brooking Institution 1995

* {{Kirjaviite| Nimeke= Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään -– sotarikolliset tuomiolla | Tekijä=Draculic Slavenka | Julkaisija = Like 2005, Otavan kirjapaino Oy Keuruu 2005, ISBN 952-471-612-7 }}

* {{Kirjaviite| Tekijä=Gutman Roy | Nimeke = Kansanmurhan todistaja -– raportti etnisistä puhdistuksista Bosniassa | Julkaisija =Like 1993, ISBN 951-578-160-4 }}

* {{Kirjaviite| Nimeke= Itä-Eurooppa matkalla länteen -– itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Balkanin historiaa ja politiikkaa | Tekijä= Jouni Järvinen & Jouko Lindstedt (toim.) | Julkaisija = Gaudeamus 2011 Helsinki University Press, Tallinna Raamatutrukikoda 2011, ISBN 978-952-495-214-9 , http://www.gaudeamus.fi}}

* {{Kirjaviite| Nimeke= Balkanilla palaa! -– elämää kriisin keskellä | Tekijä= Korpiaho Martti (toim.) | Julkaisija =Perussanoma Oy 1993, Kirjapaino Raamattutalo Oy Pieksämäki 1993, ISBN 951-888-182-2 }}

* {{Kirjaviite| Nimeke= Balkan 2000 -– näkökulmia ja taustoja Kaakkois-Euroopan nykytilanteelle | Tekijä=Saarikoski, Vesa (toim.) | Julkaisija =Turun Yliopiston poliittisen historian tutkimuksia 17, Abo Academis Tryckeri Turku 1999, ISSN 1238-9420, ISBN 951-29-1414-X }}

* {{Kirjaviite| Nimeke=Suomalaisten kovat paikat -– Länsi-Balkan 1992-2008 | Tekijä=Suomalainen Nina ja Jyrki Karvinen (toim.) | Julkaisija = Huutomerkki numero 408, Tammi 2008, ISBN 978-951-31-4395-4 }}