|
[[Tiedosto:Evstafiev-ratko-mladic-1993-w.jpg|thumb|140px|[[Ratko Mladic]]]]
==== Tilanteen kiristyminen, Bosnian ja Bosnia-Hertsegovinan itsenäistyminen ====
Vielä vuonna 1990 [[Radovan KaradzicKaradžić]] sanoi, ettei [[Bosnia|Bosniaan]] olla luodaluomassa Suur-Serbiaa. Bosnian serbit kannattivat Bosnian pysymistä Jugoslavian osana Jugoslaviaa, jakun taas alueen kroaatit ja muslimit irtautumista siitä.<ref>Kaldor 2001, s 60</ref>. Serbien kiihkokansallismielinen johtaja [[Radovan Karadzic]]Karadžić uhkasi vuonna 1991 liittoarmeijan estävän vaikka väkivalloin Bosnian itsenäisyyden,. jaPahimmillaan eräässäretoriikka vaiheessakiihtyi myös uhkasiuhkauksiksi muslimeja tuhollaodottavasta tuhosta. KroaattienSerbipropaganda maalasi kauhukuvaa [[Bosniakit|bosniakeista]] eli muslimeista serbien vihollisina. Bosnian kroaattien propaganda oli yhtä kovaakärjistynyttä kuin serbienkinserbien. propaganda, jaMyös myösalueen kroaatit tähtäsivät etnisiin puhdistuksiin. Vaikka muslimien nationalismikansallisuusaate oli astetta lievempää, muslimien johtaja [[Alija IzetbegovicIzetbegović]] kannatti sotaa, jos se veisijohtaisi muslimitmuslimien itsenäisyyteen.
Serbit lopettivat suurimman osan sotatoimista Kroatiassa vuoden 1992 alussa vallattuaan Kroatian serbienemmistöiset alueet. Joukkoja tarvittiin kipeästi [[Bosnia ja Hertsegovina|Bosnia-Hertsegovina]]ssa, jossa tilanne oli ajautumassa kohti pitkäksi ja vaikeaksi ennustettua [[Bosnian sota|sotaa]]. Eri kansallisuudetetniset ryhmät olivat jo vuonna 1991 alkaneet perustaa omia pieniä asekaartejaan. KaradzicinKaradžićin johtama puolue julisti liittoarmeijan tuella vuonna 1991 laajat serbialueet autonomisiksi .<ref name="LAU100">Lautela 1992, s 100-101</ref> . Ensimmäinen sotaa edeltävä kuolonuhreihin johtanut välikohtaus sattui Visegradissa[[Višegrad|Višegradissa]] marraskuussa 1991, jolloin muslimit ja kroaatit pysäyttivät vähäksihetkeksi aikaa liittoarmeijan joukko-osaston .<ref>Ramet 2006, p. 416</ref> . Bosnian serbit jäivät pois Bosnian itsenäistymistä käsittelevästä kansanäänestyksestä. Maaliskuun alussa serbien hääkulkuetta ammuttiin, yksi kuoli ja pappi haavoittui. Serbit pystyttivät katusulkuja ja ampuivat ilmaan tapahtuman johdosta, mutta purkivat katusulutsulut pian. ▼
Serbipropaganda maalasi kauhukuvaa bosniakeeista/muslimeista serbien vihollisina, serbit ja muut kansallisuudet eristäytyivät toisistaan.
Muslimijohtoinen Bosnia ja Hertsegovina ilmoitti [[2. tammikuuta]] [[1992]] muslimijohtoinen Bosnia-Hertsegovina ilmoitti haluavansa irti Serbiasta ja itsenäistyi [[5. huhtikuuta]]. ▼Serbit päättivät lopettaa useimmat sotatoimet Kroatiassa vuoden 1992 alussa, koska olivat saaneet suunnilleen vallattua serbienemmistöiset alueet Kroatiasta. Toisaalta serbit tarvitsivat joukkoja kipeästi [[Bosnia ja Hertsegovina]]ssa, jossa tilanne oli ajautumassa kohti [[Bosnian sota|sotaa]], josta ennustettiin tulevan pitkä ja vaikea kuten kävikin.
▲Eri kansallisuudet olivat jo vuonna 1991 alkaneet perustaa omia pieniä asekaartejaan. Karadzicin johtama puolue julisti liittoarmeijan tuella vuonna 1991 laajat serbialueet autonomisiksi<ref name="LAU100">Lautela 1992, s 100-101</ref>. Ensimmäinen sotaa edeltävä kuolonuhreihin johtanut välikohtaus sattui Visegradissa marraskuussa 1991, jolloin muslimit ja kroaatit pysäyttivät vähäksi aikaa liittoarmeijan joukko-osaston<ref>Ramet 2006, p. 416</ref>. Bosnian serbit jäivät pois Bosnian itsenäistymistä käsittelevästä kansanäänestyksestä. Maaliskuun alussa serbien hääkulkuetta ammuttiin, yksi kuoli ja pappi haavoittui. Serbit pystyttivät katusulkuja ja ampuivat ilmaan tapahtuman johdosta, mutta purkivat katusulut pian.
▲Muslimijohtoinen Bosnia ja Hertsegovina ilmoitti [[2. tammikuuta]] [[1992]] haluavansa irti Serbiasta ja itsenäistyi [[5. huhtikuuta]].
==== Etniset puhdistukset alkavat ====
Pieniä aseellisia välikohtauksia sattui jo maaliskuussa muun muassa [[Bosanski Brod]]issa. Serbien puolisotilaalliset joukot puhdistivat myöhemmin paikalle saapuneen [[liittoarmeija]]nliittoarmeijan tuella raa'asti [[Bijeljina]]n huhtikuun alussa. tappaenAsukkaita ihmisiätapettiin ja ajaenajettiin loputpakoon. pakosalle ryöstellen muslimienMuslimien koteja ryösteltiin. Serbit hyökkäsivät pian Itä-Bosniassa, puhdistaenpuhdistivat muun muassa [[Zvornik]]in, [[Foča]]n, [[Višegrad]]in, [[Kupres|Kupresin]] ja alkoivat luoda serbikäytäviä itäiseen ja pohjoiseen Bosnia ja -Hertsegovinaan.
[[Tiedosto:Evstafiev-sarajevo-building-burns.jpg|thumb|left|Panssarivaunujen tulituksesta syttynyt parlamenttirakennus palaa [[Sarajevo]]n keskustassa piirityksen aikana.]]
Muslimien ja kroaattien kulttuuri oli tarkoitus hävittää kokonaan Serbiaan liitettäviksi aiotuilta alueelta. Tekeillä oli [[etninen puhdistus|etnisessä puhdistuksessa]], jotajoka on useinnähty sanottumyös [[kansanmurha|kansanmurhana]]ksi. Yleensä serbinationalistitSerbijoukot uhkasivat tappamisellatappaa mm.muslimit heittämälläja pomminkroaatit musliminja taiesimerkiksi kroaatinheittivät omakotitalostapommeja sisään,heidän näintaloihinsa pelotellen talonpelottaakseen asukkaat pakoon. JosOmakotitalot kyseräjäytettiin oli omakotitalosta, räjäyttivät nationalistit talon yölläöisin. MuttaSerbit yhtäsaattoivat hyvin serbit saattoivatmyös tappaa, kiduttaa tai raiskata<ref>Gutman 1993, s 18</ref> jatai viedä valtaamiensa alueiden asukkaita kuolemanleirille kärsimään nälkää ja väkivaltaa.<ref>Gutman 1993, s 19, s 89</ref>. Esimerkiksi Banja Lukassa tapahtui muslimien ja kroaattien murhia, joita poliisi ei tutkinut. Ennen karkotusta musliminmonet taimuslimit kroaatintai täytyikroaatit maksaapakotettiin suurimaksamaan summasuuria rahaasummia viranomaisille. Jalan pakomatkalla oleviaolleita saatettiin joskusheittää syöstä rotkoonrotkoihin. Kylistä ja kaupungeista karkotettuja koottiin kuorma-autoilla ja linja-autoilla junakuljetuksia varten.<ref>Gutman 1993, s 86</ref>. KarkotettujenKarkotettuja junakuljetuskuljetettiin tapahtuijunissa ilman ruokaa ja vettä karjavaunuissa,<ref>Gutman 1993, s 84, s 85</ref>, joissa varsinkin lapsia, vauvoja<ref>Gutman 1993, s 18, s 90</ref> ja vanhuksia kuoli ulostekasojen keskelle.<ref>Gutman 1993, s 84</ref>. Sotilaat saattoivat myös ryöstää karjavaunuissa kuljetetut ihmiset.<ref>Gutman 1993, s 90</ref>.
Serbit saartoivat monia muslimien ja kroaattien kaupunkeja, muun muassa [[Sarajevon piiritys|Sarajevon]] jo [[7. huhtikuuta]]. Vaikka [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] julisti serbien vetämän [[tynkä-Jugoslavia]]n talouspakotteisiin, tämä ei pysäyttänyt Bosnian serbejä ajamasta muslimeja ja kroaatteja väkivaltaisesti kodeistaan.
BosniaSerbit saartoivat useita muslimien ja kroaattien kaupunkeja, muun muassa [[Sarajevon piiritys|Sarajevon]] jo [[7. huhtikuuta]]. [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]<nowiki/>n serbien [[tynkä-Jugoslavia|tynkä-Jugoslavialle]] julistamat talouspakotteet eivät lopettaneet etnisiä puhdistuksia. Bosnia-Hertsegovinassa riehuivattaistelivat [[Arkan]]in kaltaisetkaltaisten serbiensissipäälliköiden johtamat puolisotilaalliset sissipäällikötserbijoukot [[Ratko Mladić]]in komentaman serbiarmeijan tukemanatukemina. Serbit valtasivatolivat vallanneet huhtikuussa 70 % Bosnia ja -Hertsegovinasta. Muslimien eli [[bosniakit|bosniakkien]] armeija kärsi asepulasta. MilosevicMilošević reagoi lännen asettamiin talouspakotteisiin nimittämällä Yhdysvalloissa asuneen liikemiehen [[Milan Panic|Milan Panić]]in tynkä-Jugoslavian pääministeriksi.<ref name="RUT16">Rutanen 2002, s 16</ref>.
Kesällä 1992 Bosnian kroaatitkin julistautuivat itsehallintoalueeksi, ja saivat jonkunjonkin verran aseita Kroatiasta.<ref name="LAU100" />. He alkoivat vallata alueita bosniakeilta, vaikka olivat näiden kanssa virallisesti liitossa serbejä vastaan. Kroaatit aloittivat bosniakkien, usein muslimien etnisen puhdistamisen jo keväällä 1992. Tämän jälkeen olitapahtui monia kroaattiienkroaattien aloittamia kahakoita ja puhdistuksia, joiden ansiostaja kroaattivalta levittäytyilevisi bosniaanBosniassa. Bosniakit alkoivat kostaa vuoden 1992 lopuillalopulla kostaa kroaateille.{{lähde}}
==== Länsimaiden toimet ====
Taktisista syistä Milošević julisti Bosnian serbitasavallan olevan irtiitsenäinen Serbiasta,. jaSerbia sanoutui irti Bosnian väkivaltaisuuksista, mutta salaavaikka auttoi salaisesti Bosnian serbejä. Länsimaat eivät uskoneet Serbian olevan tietämätönviattomuuteen ja erillään Bosnian sodastaerillisyyteen. YK alkoi auttaa Bosnia ja Hertsegovinan kroaatteja ja muslimeja jo 1992, mutta kokonaisuutena apu oli melko tehotonta. Serbit muun muassa verottivat saarrettuihin kaupunkeihin vietäviä avustustarvikkeita. Länsimaiden ja YK:n toiminta Bosnia ja Hertsegovinan sodan hillitsemiseksi oli puolinaista ja tehotonta, ja monet rauhaa halunneet länsimaisetkin tuskastuivat kansainvälisten järjestöjen hitaisiin toimiin.
YK:n asevientikielto auttoi lähinnä runsaasti aseistettua serbien armeijaa<ref name="LAU100"/>.
| 