Ero sivun ”Pyhän Olavin katolinen seurakunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Kirjoitettu seurakunnan 'esihistoriaa' |
||
Rivi 21:
== Historia ==
=== Seurakunnan syntymistä edeltävät vaiheet ===
[[Luovutettu Karjala|Luovutetussa Karjalassa]] toimineet [[Viipuri]]n ja [[Terijoki|Terijoen]] katoliset seurakunnat yhdistettiin sotien jälkeen. Aluksi niiden keskus sijoitettiin [[Lahti|Lahteen]]. Pian alettiin etsiä seurakunnalle keskeisempää paikkaa, jolloin keskuspaikaksi tuli Jyväskylä, jossa asui jo ennestään joukko katolilaisia. Vuonna 1943 hankittiin Vaasankadun varrelta talo, josta kunnostettiin pieni kappeli. Virallisesti Pyhän Olavin seurakunta perustettiin 1. lokakuuta 1949. Kappelin käytyä pieneksi seurakuntalaisten määrän kasvaessa hankittiin uusi tontti Yrjönkadulta, jonne rakennettu Pyhän Olavin kirkko vihittiin käyttöön 26. elokuuta 1962.<ref name="olavi">{{Verkkoviite | Osoite = https://katolinen.fi/seurakunnat/pyhan-olavin-seurakunta/ | Nimeke = Pyhän Olavin seurakunta | Julkaisija = Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu = 30.11.2018 | Kieli = }}</ref> Seurakuntaan kuului vuonna 1990 runsas 100 henkeä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=2064&TYPE=HTML&LANG=FI| Nimeke = Katolinen kirkko Suomessa: Jyväskylä| Julkaisu = Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat| Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura| Viitattu = 5.8.2019 }}</ref>▼
Tiettävästi ensimmäinen katolilainen Jyväskylän seudulla [[reformaatio]]n jälkeen oli puolalaissyntyinen Leopold Starczewski, joka muutti [[Vaajakoski|Vaajakoskelle]] 1922. Pappi Henrik Hartwijk kävi 1920- ja 1930-luvuilla yleensä kerran vuodessa tämän perheen luona, viettäen siellä kesällä joskus useita viikkoja kääntäen [[Kalevala]]a [[hollannin kieli|hollanniksi]] pitäen samalla aamuisin messuja Starczewskin perheen kodissa ja opettaen perheen lapsia. Hänen jälkeensä toisetkin papit kävivät pitämässä jumalanpalveluksia.<ref>Vuorela 1989, 365.</ref>
Vuonna 1940 Jyväskylään tuli jonkin verran katolilaisia evakkoja, kuten [[Käkisalmi|Käkisalmesta]] paenneet Riedererin ja Bayerin perheet. Vuonna 1941 vietettiin Riedererien kodissa [[Tourula]]n kaupunginosassa ensimmäistä messua, mutta muulloin kokoonnuttiin yleensä Starczewskeillä, missä oli enemmän tilaa. Näihin jumalanpalveluksiin osallistui kymmenisen henkeä. Pastori Henrik de Heij kävi Lahdesta käsin pitämässä messuja kunnes muutti kesällä 1942 Vaajakoskelle. Samoihin aikoihin myös useita muita katolilaisia siirtyi Lahdesta joko Vaajakoskelle tai muualle Jyväskylään. Niinpä piispa [[Gulielmus Cobben]] havaitsi vierailullaan Riedererien luona Jyväskylässä sinne tarvittavan oman kappelin. Sellaiseksi sopiva tila löydettiinkin Vaasankatu 17:stä, jolla sijainnut tontti ja puurakennus saatiin käyttöön marraskuussa 1943. Siihen sijoitettiin kappeli ja papin asunto. Tässä kappelissa kirkkoherra Theodor Schwering kävi kuukausittain pitämässä jumalanpalveluksia majoittuen tällöin sakaristonakin toimivassa papin asunnossa. Talon muissa huoneissa oli vuokralaisia paitsi siinä osassa, missä talonmiehenä toimiva Josef Riederer asui perheineen. Kappelin sisustuksesta ja alttarin rakentamisesta huolehti Leopold Starczewski.<ref>Vuorela 1989, 366-367.</ref>
1940-luvun lopulla kappelirakennusta kunnostettiin niin, että työt alkoivat syksyllä 1948 ja päättyivät huhtikuussa 1949. Tällöin katolle tehtiin pieni kelloteline kattoristeineen, ja myöhemmin siihen saatiin kellokin.<ref>Vuorela 1989, 367.</ref>
=== Seurakunta perustetaan ===
▲[[Luovutettu Karjala|Luovutetussa Karjalassa]] toimineet [[Viipuri]]n ja [[Terijoki|Terijoen]] katoliset seurakunnat yhdistettiin sotien jälkeen. Aluksi niiden keskus sijoitettiin [[Lahti|Lahteen]]. Pian alettiin etsiä seurakunnalle keskeisempää paikkaa, jolloin keskuspaikaksi tuli Jyväskylä, jossa asui jo ennestään joukko katolilaisia
Seurakunta oli hyvin laaja, kattaen Keski-Suomen, [[Etelä-Savo]]n, [[Pohjois-Savo]]n ja [[Pohjois-Karjala]]n alueet. Sen alue kuitenkin supistui huomattavasti 19. maaliskuuta 2016, kun [[Kuopio]]sta käsin toimiva [[Pyhän Joosefin katolinen seurakunta]] perustettiin. Siihen liitettiin Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Pohjois-Karjala, jolloin Pyhän Olavin seurakunnan toimialueeksi jäi Keski-Suomi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://katolinen.fi/seurakunnat/pyhan-joosefin-seurakunta/| Nimeke = Pyhän Joosefin seurakunta| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Katolinen kirkko Suomessa| Viitattu = 29.11.2018| Kieli = }}</ref> Vuoden 2016 lopussa Pyhän Olavin seurakunnan jäsenmäärä oli 431.<ref name="olavi" />
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Kalevi | Nimeke= Finlandia catholica: Katolinen kirkko Suomessa 1700-luvulta 1980-luvulle | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Studium catholicum | Vuosi= 1989 | Tunniste=ISBN 952-90-0974-7}}
{{Viitteet}}
| |||