Ero sivun ”Jugoslavian hajoamissodat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Auttelin wikipediaa parantelemalla kieliasua
Rivi 17:
:{{Pääartikkeli|[[Jugoslavian hajoamisen tausta]]}}
 
==== Alueen etninen tilkkutäkki ja maailmansodatmaailmansotien aika ====
Entisen Jugoslavian alueella asui lukuisia erillisiä etnisiä ryhmiä.<ref>Lodenius 1996, s 9</ref> Kielen lisäksi erottavana tekijänä oli uskonto:. esimerkiksiEsimerkiksi kroaatit olivat pääosin roomalaiskatolisia, serbit ortodokseja<ref>Valta 1980, s 13</ref> ja Bosnian ja Albanian alueilla asui [[ottomaanit|ottomaanien]] vallan seurauksena muslimeita. Jo ensimmäisen maailmansodan aika oli ongelmallinen: serbien [[četnikit]] ja armeija kohtelivat kaltoin sekä albaaneja [[ensimmäinen Balkanin sota|Balkanin sodissa]] että kroaatteja ensimmäisessä maailmansodassa.
 
Maailmansodan jälkeen sloveenit, kroaatit, serbit ja [[Kosovo]]n albaanit yhdistyivät kuitenkin yhdeksi Jugoslavian kuningaskunnaksi. Politikointi varsinkin serbi- ja kroaattipoliitikkojen välillä oli kiihkeää. Tilanteen kiristyminen johti lopulta ampumavälikohtaukseen ja kolmeen murhaan parlamentissa vuonna 1928. Kuningas reagoi kaappaamalla vallan itselleen.
Rivi 25:
 
==== Titon Jugoslavia ====
Lopulta [[Jugoslavian partisaanit|kommunistisetKommunistiset partisaanit]] voittivat sekavan sisällissodan. Partisaanijohtaja [[Josip Broz Tito]] loi uuden Jugoslavian, kuudesta tasavallasta koostuneen sosialistisen liittovaltion. Vaikka Tito pyrki Neuvostoliiton ohjeiden mukaisesti luomaan eri etnisten ryhmien välistävälille tasa-arvoa, hän ei maininnut [[Bihacin julistus|Bihacin julistuksessaan]] lainkaan muslimeja, unkarilaisia tai albaaneja.<ref>Lautela 1992, s 164</ref> Tito teki jo varhain irtiottoja Neuvostoliitosta ja Jugoslavia irtautui [[Itäblokki|Itäblokista]] kohti länttä 1948.
 
Etnisten ryhmien [[nationalismi]] väreili pinnan alla, ja nousi toisinaan esille,<ref>Djilas 1981, s 234</ref><ref>Valta 1980, s 69</ref> vaikka sitä pyrittiin hillitsemään.<ref>Valta 1980, s 58</ref> Taitava poliitikko diktaattori Tito ei kyennyt ratkaisemaan maan monimutkaista kansallisuusongelmaa lopullisesti.<ref>Djilas 1981, s 234-235</ref><ref>Valta 1980, s 9, s 11</ref> Ongelma pysyi pitkälti piilossa 1950-luvulla, mutta alkoi noustanousi 1960-luvun alussa näkyviin.<ref name="LAU167">Lautela 1992, s 167</ref> Vastakkain oli varsinkin Kroatian serbivastainen separatismi<ref>Valta 1980, s 61</ref> ja Serbian [[Suur-Serbia|suurserbialaisuus]].<ref>Valta 1980, s 11, s 61</ref> Serbien äärinationalismia tuki, joskaan ei suoraan kannattanut<ref name="LAU167"/> vuoteen 1966 saakka Jugoslavian kovaotteisen salaisen poliisin päällikkönä toiminut [[Aleksandar Ranković]].<ref>Valta 1980, s 11</ref> Rankovicilaiset vastustivat Slovenian ja Kroatian talouden vapauttamisaikeita.<ref name="LAU167"/>
 
Etnisten ryhmien kulttuurit, uskonto ja elintaso vaihtelivat.<ref>Valta 1980, s 9</ref><ref>Lautela 1992, s 171</ref> TalousVarsinkin talous synnytti ristiriitoja, joita kärjistivät muistot historian aikana kärsityistä vääryyksistä. Tito kukisti nationalistit kovin ottein esimerkiksi [[Kroatian kevät|Kroatian keväässä]] 1970-luvun alussa<ref>Valta 1980, s 60-64</ref> ja Slovenian vastaavassa liikkeessä. Jälkikäteen on arvioitu, että Titon kansallistunteiden ja uskonnon kieltämisen politiikka tukahdutti poliittisen ajattelun niin, että syntynyt paine purkautui myöhemmin voimakkaana kiihkokansallismielisyytenä.<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/jugoslavian_hajoaminen_teki_balkanista_nationalistisen_palapelin_94760.html#media=94749 Jugoslavian hajoaminen teki Balkanista nationalistisen palapelin] YLE Elävä arkitso</ref> Toisaalta myös Titon ajan voima- ja pakkokeinot periytyivät. Rauhanomaisia ratkaisuja ei edes nähty, varsinkin kun jo Titon aikana armeijan upseeriston enemmistö oli serbejä. Yhtä hyvin Jugoslavian hajoamissota voidaan kuitenkin nähdä erikuitenkin myös nationalismien törmäyksenä, johon olisi päädytty myös ilman Titoa tai Miloševićia.
 
==== Nationalismin nousu Titon kuoleman jälkeen ====
1980-luvulla Titon kuoltua häntä ryhdyttiin arvostelemaan varsinkin Serbiassa. Tito oli jakanut serbien alueita muihinmuille osatasavaltoihinosatasavalloille. Samaan aikaan maa ajautui talouskriisiin, joka paheni koko 1980-luvun. Vuonna 1981 Serbia murskasi asevoimin Kosovon albaanien mellakat. Perinteinen serbinationalismi oli nousussa., Serbinationalistienja mielestänationalistit näkivät Kosovon albaanitalbaanien tekevän serbien kansanmurhaa, sillä. Kosovo oli tyhjenemässä serbeistä. ja "Pyhäpyhä maa" oli joutumassa albaanien käsiin. Serbian kommunistipuolueen johtoon noussut [[Slobodan Milošević]]<ref>Lodenius 1996, s 16</ref> alkoi tukea Kosovon serbejä kiihkeinkiihkeissä puheinpuheissa, jotka yhdistämälläyhdistivät populistista nationalismia, sosialismia ja serbien perinteistä ortodoksiuskoa.<ref>Lodenius 1996, s 18</ref> Milošević puhdisti Serbian kommunistisen puolueen vastustajistaan, otti tiedotusvälineet käsiinsä, loi joukkokokouksissa itselleen henkilökulttia ja onnistui luomaan itselleen laajan kannatuksen.
 
Vuonna 1988 Sloveniassa oli käynnissä voimakas itsenäistymisliike, joka kumpusi maan keskieurooppalaisesta perinteestä ja yhteyksistä länteen. Kroatiassa puolestaan nousi vanhoillinen kansallismielisyys vuonna 1989.
 
Nationalistinen Milošević murskasi 1980-luvun lopussa Vojvodinan ja Kosovon autonomian. Liittoarmeija oli käytännössä serbien puolella. Serbijohtoista Jugoslaviaa tai Suur-Serbiaa voimakeinoin ajanut Milošević pelotti kroaatit ja sloveenit itsenäistymään. Serbian oppositiossa oli kuitenkin Miloševićiakin radikaalimpiakin serbinationalisteja, esimerkiksi Vuk Draskovic ja Vojislav Seselj. Osatasavaltojen valtapyrkimykset romahduttivat liittovaltion hallituksen arvovallan keväällä 1991. Osatasavaltojen johtajat yrittivät turhaan etsiä poliittista ratkaisua.
 
== Kroatian ja Slovenian sodat ==
Yhdysvallat, EU, Jugoslavian liittoarmeija ja EUJugoslavian hallinnon instituutiot vastustivat etukäteen Slovenian ja Kroatian itsenäistymistä, samoin liittoarmeija ja monet muut Jugoslavian hallinnon instituutiot. Liittovaltion presidenttineuvosto oli halvaantunutkuitenkin jatoimintakyvytön. ainoaAinoa voimakas poliittinen toimija oli Slobodan Milosevicin johtama kommunistis-nationalistinen serbiklikkiserbiryhmittymä. Liittoparlamentti julisti armeijan estävän tasavaltojen itsenäistymisyritykset., ja kun Kroatia ja Slovenia julistautuivat itsenäiseksi [[25. kesäkuuta]] [[1991]],<ref name="TANJUG">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tanjug.rs/news/392/two-decades-since-breakup-of-yugoslavia.htm | Nimeke =Two decades since breakup of Yugoslavia | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =24.6.2011 | Julkaisupaikka = Belgrad | Julkaisija =Tanjug | Viitattu =1.2.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Liittoarmeijaliittoarmeija lähetti Kroatiasta panssareita valtaamaan Kroatian raja-asemat ja lentokentät. SuppeahkonSuppean sotilasoperaation tarkoituksena oli lähinnä näyttää liittoarmeijanvoiman voimanäyttäminen. Liittoarmeija valtasikin menestyksellä useimmat raja-asemat.
 
=== Slovenian sota ===
{{Pääartikkeli|[[Slovenian sota]]}}
 
Mutta sloveenitSloveenit olivat järjestäneet melko tehokkaan aluepuolustuksen, joka nujersi liittoarmeijan joukot monin paikoin jo 28. kesäkuuta. Sloveenit tukkivat panssarien tiet rekoilla sopivissa paikoissa ja saartoivat liittoarmeijan varusmiehiä kasarmeihinkasarmeihinsa. Liittoarmeija vastasi pommittamalla Slovenian radio- ja TV-asemia ja tulittamalla ilmasta tiesulkuina olleita rekkoja.<ref>Lautela 1992, s 95</ref> tiesulkuina olevia rekkoja. Serbijohtoisen liittoarmeijan etupäässä varusmiehistä ja ei-serbeistä koostuneeltakoostuneella varusmiehistöltämiehistöllä puuttuiei haluakuitenkaan taistella,ollut jataisteluhalua. saarrettujen,Saarrettuilta huollonjoukoilta puutteessapuuttui olleidenhuolto yksiköidenja sotilaita antautuikinantautui noin 2700. Taistelujen vielä kestäessä alkoivat diplomaattiset yhteydenotot, jotka johtivat ensimmäiseen tulitaukoon jo 1. heinäkuuta, vaikka taistelut jatkuivat vielä 4. heinäkuuta saakka. [[Slovenian sota]] oli lyhyt ja osapuolten tappiot pienet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-17847681 | Nimeke = Slovenia profile | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisija = BBC | Viitattu =12.8.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref> Milošević ei halunnut taistella Slovenian alueesta, jossa asui vain vähän serbejä.<ref name="Rutanen_1994_41" />
 
Taistelujen kestäessä alkoi vilkas diplomatia, joka johti ensimmäiseen tulitaukoon teoriassa jo 1. heinäkuuta. Taistelut jatkuivat vielä 4. heinäkuuta asti. [[Slovenian sota]] kesti vain vähän aikaa ja aiheutti melko pienet tappiot puolin ja toisin,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-17847681 | Nimeke = Slovenia profile | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisija = BBC | Viitattu =12.8.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref> koska Milošević ei tosissaan halunnut pitää vähäserbistä Sloveniaa osana maataan.<ref name="Rutanen_1994_41" />
 
=== Kroatian sota ===
{{Pääartikkeli|[[Kroatian sota]]}}
 
Tämän jälkeen Miloševićin kansalliskiihkoinen Serbia alkoi luoda ensin peitetysti, mutta ajan kuluessavähitellen yhä avoimemmin Kroatian alueelle [[Suur-Serbia]]a Kroatian alueelle.<ref name="Rutanen_1994_41">Rutanen 2002, s. 41</ref>, ajaenKroaatteja kroaattejaajettiin väkivalloin Kroatian serbialueilta väkivalloin pois. [[Franjo Tuđman|Franjo Tudjman]]<nowiki/>in johtamallajohtama Kroatian hallinnollahallinto oli yhtä kansallismielinen, varsinkinerityisesti puolustusministeri [[Gojko Susak]]illa oli osittain kiihkokansallinen asenne serbejä vastaan. ParissaÄärikroaatit tapauksessavastasivat myös äärikroaatit kohdistuivat serbeihinserbien väkivaltaaväkivaltaan, mikä kiihdytti konfliktia. Mutta toisaalta Franjo Tudjman horjui sodan ja rauhan välillä koskaja vähätteli serbien halua taistella Kroatiaa vastaan. jaHän uskoi helppoon rauhanomaiseen ratkaisuun. Osin tämä, johtuiosin siitäsiksi, että kroaateilta puuttui aseita.<ref name="Lautela 1992, s 98" />.
 
 
 
Heinäkuun alussa serbit aloittivat jatkuvan sodan Kroatiassa, jossa he puhdistivat [[Celije]]n kylän ja [[Tenja]]ssa taisteltiin pitkään pienin joukoin, mutta rajusti. Nämä kaksi välikohtausta olivat pieniä myöhempiin taisteluihin verrattuna. Tämän jälkeen serbisissit hyökkäilivät moniin kyliin ajaen ihmisiä pois. Taistelut alkoivat koveta heinäkuun puolivälillä, ja uhriluku ja pakolaisvirta puhdistetusta serbikylistä kasvoi päivä päivältä.
 
Sota alkoi laajeta uusille alueille. Kroatian kevyet lähinnä [[puolisotilaallinen|puolisotilaalliset]] joukot taistelivat raskaasti aseistettuja serbejä vastaan, eivätkä kyenneet estämään serbialueen laajenemista. Serbit ajoivat kroaattisiviilit kodeistaan polttaen, räjäyttäen, ryöstäen, vangiten, kiduttaen ja tappaen. Samaan aikaan kroaattijohtaja Tudjman epäröi ja viivytteli vastatoimissaan serbejä vastaan. Elokuun alussa [[Dalj]]in kylässä käyty välikohtaus oli askel yhä raaempaan sodankäyntiin. [[Kijevo]]n kroaattikylä Krajinassa "puhdistettiin" [[liittoarmeija]]n suoralla tuella, kun panssarit tulittivat ja ilmavoimat pommittivat kylää.
 
SotaHeinäkuun alkoialussa laajetaserbit aloittivat jatkuvan sodan Kroatiassa. Serbijoukot puhdistivat [[Celije]]n kylän. [[Tenja]]ssa taisteltiin pitkään ja rajusti, vaikkakin pienin joukoin. Nämä kaksi välikohtausta olivat kuitenkin pieniä tulevaan verrattuna. Serbisissit hyökkäsivät useisiin kyliin ajakseen asukkaat pois. Taistelut kovenivat heinäkuun puolivälissä, ja uhriluku ja pakolaisvirta puhdistetusta serbikylistä kasvoivat päivä päivältä. Sota levisi uusille alueille. Kroatian kevyet lähinnä [[puolisotilaallinen|puolisotilaalliset]] joukot taistelivateivät raskaastikyenneet aseistettujaestämään serbejäserbialueen vastaanlaajenemista, eivätkäsillä kyenneetvastassa estämäänoli serbialueenraskaasti laajenemistaaseistettuja serbejä. Serbit ajoivat kroaattisiviilit kodeistaan polttaen, räjäyttäen, ryöstäen, vangiten, kiduttaen ja tappaen. Samaan aikaan kroaattijohtaja Tudjman epäröi ja viivytteli vastatoimissaan serbejä vastaan. Elokuun alussa [[Dalj]]in kylässä käyty välikohtaus oli askel yhävieläkin raaempaan sodankäyntiin. [[Kijevo]]n kroaattikylä Krajinassa "puhdistettiin" [[liittoarmeija]]n suoralla tuella, kun panssarit tulittivat ja ilmavoimat pommittivat kylää.
==== Vukovarin piiritys ====
Kroatiaan tuodut liittoarmeijan yksiköt ja serbien [[paramilitääri]]t saartoivat [[Vukovarin saarto|Vukovar]]in suuren kaupungin. Sitä alettiin tulittaa kiivaasti tykistöllä. Kaupunki taisteli sitkeästi kuukausia vaikka sitä puolusti vain pieni joukko, koska serbien taistelumotivaatio oli olematon. Syyskuun puolivälissä kroaatit alkoivat [[Taistelu kasarmeista Kroatian sodassa|hyökätä maassa olevia Jugoslavian liittoarmeijan kasarmeja vastaan]]<ref name="Lautela 1992, s 98" />, mikä toi sodan avoimeksi. Kroaatit onnistuivatkin valtaamaan monia kasarmeja ja saivat niistä melko suuren määrän aseita, mikä aikaa myöten helpotti Kroatian tukalaa tilannetta. Syyskuussa rintamat olivat jo suunnilleen edenneet lopullisille paikoilleen<ref name="LAU99">Lautela 1992, s 99</ref>.
 
Kroatiaan tuodut liittoarmeijan yksiköt ja serbien [[paramilitääri]]t saartoivat suuren [[Vukovarin saarto|Vukovar]]in kaupungin ja alkoivat tulittaa sitä kiivaasti tykistöllä. Kaupunki taisteli sitkeästi kuukausia vaikka sitä puolusti vain pieni joukko. Serbien taistelumotivaatio oli vähäinen. Syyskuun puolivälissä kroaatit [[Taistelu kasarmeista Kroatian sodassa|hyökkäsivät Jugoslavian liittoarmeijan kasarmeihin]],<ref name="Lautela 1992, s 98" /> ja sota leimahti avoimeksi. Kroaatit valtasivat useita kasarmeja ja saivat saaliiksi niiden aseet, mikä helpotti Kroatian tukalaa tilannetta. Syyskuussa rintamat olivat edenneet lopullisille paikoilleen.<ref name="LAU99">Lautela 1992, s 99</ref> Marraskuussa serbien saartama Vukovar antautui,. serbitSerbit murhasivat ja raiskasivat viedenantautuneessa kaupungissa, ja henkiin jääneet kaupunkiapuolustajat puolustaneetvietiin keskitysleireille Serbiaan. Toisaalta kroaatitKroaatit alkoivat itse joillain alueillaitsekin tehdä ponnekkaammin etnisiä puhdistuksia, joihin liittyi. mmEsimerkiksi Gospicin ja Sisakin alueella tehtiin serbeihin kohdistuneita joukkosurmia, ja sitä, että kroaattipoliisi ryösteli serbien koteja. Franjo Tudjmanin hallinnon uskotaan katsoneen näitä tapauksia sormiensormiensa läpilävitse, koskasillä ainakin HDZ:n ääriainekset kannattivat etnisesti puhdasta Kroatiaa. Liittoarmeija oli nyt avoimesti mukana auttaakseen kasarmeihin saarrettuja sotilaitaan. Kostoksi kasarmien saarrosta serbit [[Dubrovnikin saarto|saartoivat Jugoslavian etelärannikolla sijainneen Dubrovnikin]] tulittaen sitä ajoittain hyvin rajusti.
 
KroaatitJugoslavia alkoivatliittoarmeija menestyäoli sodassanyt joulukuussaavoimesti mukana taisteluissa auttaakseen kasarmeihin saarrettuja sotilaita. Kostoksi kasarmien saarrosta serbit [[Dubrovnikin saarto|saartoivat Jugoslavian etelärannikolla sijainneen Dubrovnikin]] ja tulittivat sitä ajoittain hyvin rajusti. Sota oli kuitenkin kääntynyt. Joulukuusta 1991, mikäkroaatit osaltaanalkoivat ajoimenestyä yhä paremmin, ja serbit suostuivat 3. tammikuuta 1992 tulitaukoon.<ref name="LAU99" />. Vaikka [[Yhdistyneet kansakunnat]] valvoi tulitaukoa, mutta paikalliset sotatoimet Kroatian ja serbijoukkojen kesken jatkuivat joillakin seuduilla.
 
==Bosnian sota==