Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Lahti)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde mallineeseen ja lisäystä
linkkipäivitys arkistosta ja viitemallineeseen
Rivi 16:
'''Lahden Mannerheimin ratsastajapatsas''' on [[Lahden rautatieasema]]n viereisellä asematorilla sijaitseva patsas, joka esittää [[Suomen marsalkka]] [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]]ia hevosen selässä. Patsaan on tehnyt [[Lahti|lahtelainen]] [[kuvanveistäjä]] [[Veikko Leppänen]] ja se paljastettiin [[19. joulukuuta]] [[1959]],<ref>[https://web.archive.org/web/20071218091437/https://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Erikoisaiheet#Marsalkan_muistomerkkej.C3.A4 Tammenlehvän perinneliitto, Erikoisaiheet, Marsalkan muistomerkkejä.] Viitattu 31.5.2020</ref> noin puoli vuotta aikaisemmin kuin [[Mannerheimin patsas (Helsinki)|Helsingin ratsastajapatsas]]. Teos on ensimmäinen Suomessa paljastettu Mannerheimin ratsastajapatsas.
 
Veikko Leppänen luonnosteli patsaan alun perin Helsingin ratsastajapatsashanketta varten. Helsingin veistoskilpailun voittajaksi valittiin kuitenkin kuvanveistäjä [[Aimo Tukiainen|Aimo Tukiaisen]] ehdotus, Leppäsen jäädessä kunniamaininnalle. Joukko arvovaltaisia lahtelaisia teki tällöin aloitteen ratsastajapatsaan saamiseksi Lahteen Leppäsen luonnoksen pohjalta. Perustettiin patsastoimikunta, joka järjesti keräyksen hankkeen onnistumiseksi. Patsaan paljastustilaisuudessa oli läsnä tuhansittain entisiä [[rintamamies|rintamamiehiä]] ja [[lotta|lottia]]. Paikalla oli myös tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]], joka jo patsaan valmistumisvaiheessa oli käynyt Leppäsen ateljeessa. <ref name="uusi lahti"uusilahti>Uusi{{Verkkoviite Lahti,| [Osoite = https://web.archive.org/web/20060101133130/http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=4&story=1227 | Nimeke = Lahti oli Mannerheimille tuttu pysähdyspaikka, | Tekijä = | Ajankohta = 15.12.2004.] | Julkaisu = Uusi Lahti | Viitattu 13= 31.45.20082020 }}</ref>
 
Leppäsen mallina toimi silloinen luutnantti Veikko Kustaa Simola, joka myöhemmin vuosina 1977–1985 toimi everstiluutnantiksi ylennettynä [[Lahden sotilaspiiri]]n päällikkönä. Hän käytti kuvanveistäjän mallina ollessaan Mannerheimin kenttätakkia ja -lakkia, mutta omia saappaitaan. Simola ehdotti kuvanveistäjä Leppäselle, että tämä käyttäisi Mannerheimin saappaita valokuvasta mallinaan, mihin kuvanveistäjä ei suostunut. Hevosen mallina toimi Thelma-hevonen, jonka kavioita käytettiin mallina ''[[Hakkapeliittain kotiinpaluu]]'' -patsaassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20190402111709/https://www.ls37.fi/attachments/article/1119/Hennalan+historiaa+Suunnistajat.pdf | Nimeke = Hennalan historiaa: Lopuksi | Tekijä = Toivonen, Seppo| Ajankohta = 2006 | Selite = Kirjoitus julkaistu alun perin ”Tappara”-lehdessä 2/2006, joka oli Hämeen Rykmentin tiedoituslehti. | Julkaisija = Lahden suunnistajat -37 ry | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref>
Rivi 22:
Patsasta valmistellessaan Leppänen halusi tehdä Mannerheimista erillisen kasvotutkielman ja veisti tätä esittävän rintakuvan. [[Mannerheimin patsas (Turku)|Tämä rintakuva]] paljastettiin vuonna 1994 pronssiin valettuna [[Turku|Turun]] [[Mannerheiminpuisto]]ssa.
 
Mannerheimin syntymäpäivänä 4. kesäkuuta 1972 [[Mannerheim-ristin ritari]]t kiinnittivät Lahden [[sotaveteraani]]piirin avustamana isokokoisen ritarimerkkinsä monumentin graniittijalustaan. Myöhemmin ratsastajapatsaan ympärille on istutettu muistopuut ja asennettu muistolaatat muille suomalaisille sota-ajan merkkihenkilöille, muun muassa kenraaliluutnantti [[A. F. Airo]]lle, jalkaväenkenraali [[Adolf Ehrnrooth]]ille ja presidentti [[Risto Ryti]]lle. <ref name="uusi lahti"uusilahti/>
 
[[Lahden kaupunginvaltuusto|Lahden kaupunginvaltuutettu]] [[Tapani Ripatti]] vaati toukokuussa 2018, että Lahden Mannerheim-patsas olisi siirrettävä toiseen paikkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/201958 | Nimeke = Tapani Ripatti: Lahden Mannerheim-patsas on ylhäisöherran symboli | Selite = Mielipidekirjoitus | Tekijä = Ripatti, Tapani | Ajankohta = 27.5.2018 | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref> Aloite ei saavuttanut kannatusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/201610 | Nimeke = Tapani Ripatti: Patsaskiehunta ei laantunutkaan päätökseen - mitkä väitteistäni eivät pidä paikkaansa? | Selite = Mielipidekirjoitus | Tekijä = Ripatti, Tapani | Ajankohta = 24.9.2018 | Julkaisu = Etelä-Suomen Sanomat | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref>