'''Sääminginsalo''' (myös '''Kerimäensaari'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kuusisto, Esko | Nimeke = Suomi – Saarten ja vetten maa | Vuosi = 2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Sivu= 8 | Julkaisija = Saaristoasiain neuvottelukunta – Työ- ja elinkeinoministeriö | www = https://mmm.fi/documents/1410837/1948019/Suomi_Saarten_ja_vetten_maa_esite_suomi.pdf/ | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 31.1.2020 }}</ref>) [[Saimaa]]n vesistössä on Suomen toiseksi suurin [[saari]], jos kaivetun [[kanava]]n mantereesta erottama maa-alue hyväksytään saareksi. Samalla ehdolla Sääminginsalo on Suomen suurin saari, jos lisäksi vedenpinnan edellytetään olevan samalla tasolla joka puolella saarta. Saareksi voidaan määritellä myös sitä rajaavien jokien koskiosuuksien vuoksi vedenpinnaltaan eritasoisten vesistöjen erottama maa-alue, jolloin Sääminginsalo on Suomen toiseksi suurin saari [[Soisalo]]n jälkeen.<ref name="Tietoaika-12.9.2001"/>
Sääminginsalon pinta-ala on 1 069 km², ja sitä ympäröivät joka puolella noin 76 metrin korkeudella merenpinnasta olevat järvet [[Haukivesi]], [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]], [[Puruvesi]], [[Paasivesi]] ja [[Enonvesi (Enonkoski)|Enonvesi]]. Sen alueella ovat [[Savonlinna]]n keskustaajaman itäosat sekä [[Enonkoski|Enonkosken]] ja [[Kerimäki|Kerimäen]] kirkonkylät.<ref name="Kejonen">{{Kirjaviite | Tekijä =Kejonen, Aimo | Nimeke =Kansanuskomuksia ja geologiaa | Kappale = | Sivu =229 | Selite =Teoksessa: Koivisto, Marjatta (toim.): Jääkaudet |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004 | Tunniste = ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Järvien lisäksi Sääminginsaloa erottaa mantereesta kaivettu kolmiosainen [[Raikuun kanava]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/raikuuf.html| Nimeke =Raikuun kanava | Tekijä =Hurskainen, Tarmo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Suomen kanavat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =10.3.2009 | Kieli = }}</ref> Luoteessa Sääminginsaloa rajaa [[Haponlahden kanava]]. Ennen sen ja [[Oravin kanava]]n rakentamista Sääminginsaloon kuului myös laaja niemimaa, jolla sijaitsee [[Ahvensalmi|Ahvensalmen]] kylä.
Toisaalta myös Sääminginsalon asema saarena voidaan asettaa kyseenalaiseksi, koska se on saari vain Raikuun kanavan ansiosta, jonka paikalla mahdollisesti aiemmin olleesta luonnonkanavasta on erilaisia tietoja. Maanmittari Lars Röösin Raikuun kylän kartassa vuodelta 1644 ei näy kanavaa vaan kannas<ref>{{Karttaviite | Tekijä = Röös, Lars | Nimeke =Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat | Mittakaava = | Lehti =Kerimäki, Raikuu, c1:147 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta =1644 | Selite = | Tunniste = | www =http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805163835 | www-teksti =Kartan verkkoversio Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 3.8.2010 | Kieli = }}</ref>. Geologi Aimo Kejosen (2010) mukaan paikalla taas on tiettävästi ollut veneellä kuljettava vesitie<ref name="yle">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-6162864|nimeke=Suomen suurimmasta saaresta kiistaa|tekijä=|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=3.8.2010|viitattu=}}</ref>. Asiasta on käyty keskustelua [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] ja [[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] välillä, ja sen lopputuloksena vuonna 2001 Sääminginsalo tunnustettiin saareksi.<ref name="Tietoaika-12.9.2001">{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta-09-01-maantiede.html |nimeke= Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle|tekijä=| julkaisu=Tietoaika |ajankohta=12.9.2001|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Enkama, Kai|Otsikko=Sääminginsalosta Suomen toiseksi suurin saari |Julkaisu=Tietoaika |Ajankohta=2001 |Numero=6 |Sivut=9 |Julkaisija=Tilastokeskus|www=http://stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/tietoaika6-01.pdf|www-teksti=Lehden verkkoversio|Tiedostomuoto=pdf}}</ref>
Sääminginsalo lisättiin Suomen suurimpien saarten listalle vuonna 2001.
