Ero sivun ”Rotu ja älykkyys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Asiaa tutkitaan edelleen, joten johdantoa on turha muuttaa menneeseen aikaan. Kielenhuoltoa tehty. Lisäksi poistettu huomio vaihtelusta, sillä vaikka jonkin ryhmän sisällä olisi suurta vaihtelua, se voi – ja eroaakin – silti toisesta. Näin sanotaan artikkelin lähteenä käytetyssä tieteellisessä julkaisussakin: https://science.sciencemag.org/content/298/5602/2381.abstract |
kh ja wl |
||
Rivi 1:
{{Korjattava/kieli|Lauseiden ymmärrettävyys.}}
'''Rodun ja älykkyyden''' yhteyksien tutkimus on [[älykkyys|älykkyyden]] tutkimuksen osa-alue. Sen pyrkimyksenä on tarkastella [[Ihmisrotu|rotujen]] ja [[Etninen ryhmä|etnisten ryhmien]] välisten älykkyyserojen luonnetta, syntytaustaa ja seurauksia. Tunnettuja aihetta tutkineita ovat [[Richard Herrnstein]], [[Charles Murray]], [[Richard Lynn]], [[Tatu Vanhanen]] ja [[J. Philippe Rushton]]. Rotu ja älykkyys ovat [[luonto vastaan kasvatus|luontoa ja kasvatusta]] koskeva kiista, jota on käyty ihmisen älykkyydestä. Rodulliset älykkyyserot on aihe, jossa ympäristötekijöillä on selitetty olevan suuri osuus, ja väittämän mukaan korjaamalla ympäristötekijöitä kyetään ryhmien osoittamia eroja kaventamaan. Tutkija Charles Murrayn mukaan ei kuitenkaan tiedetä, kuinka ympäristötekijöitä muuttamalla ryhmien väliset erot kyettäisiin poistamaan.<ref>{{cite web|url=http://www.abc.net.au/pm/content/2007/s2000060.htm|title=PM - Charles Murray on nature vs nurture|website=www.abc.net.au}}</ref>
Tutkija Bruce Lahn on löytänyt [[Ihmisaivot|aivojen]] kasvuun ja älykkyyteen vaikuttavia [[Geeni|geenejä]], joita ei kaikilla ihmisroduilla ole samassa määrin. [[Saharan eteläpuolinen Afrikka|Saharan eteläpuolella]] elävällä [[Negridinen rotu|negridisellä rodulla]] tietty geeni ei ole yleinen.<ref>https://www.wsj.com/articles/SB115040765329081636</ref> Vuonna 2017 löydettiin 52 ihmisen älykkyyteen vaikuttavaa geeniä.<ref>https://www.nytimes.com/2017/05/22/science/52-genes-human-intelligence.html</ref> Lisäksi vuonna 2011 osoitettiin, että 4-vuotiailla erilaisten määrien arvioiminen on synnynnäinen ominaisuus, joka taas vaikuttaa [[Matematiikka|matemaattiseen]] kyvykkyyteen myöhemmin elämässä. Aikaisemmin ajateltiin, että matemaattiset taidot ovat [[Kulttuuri|kulttuurisia]] ja [[Kieli|kieleen]] sidottuja ja että taitojen oppimisessa kestäisi useita vuosia.<ref>https://www.sciencedaily.com/releases/2011/08/110808152428.htm</ref>
Maailman eri maille määritellyt keskimääräiset [[älykkyysosamäärä]]arviot ennustavat erittäin hyvin maiden menestystä kouluosaamista mittaavassa [[PISA|PISA-kokeessa]].<ref>Töttö, Pertti: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/totto.pdf Kuvaako älykkyysosamäärä mitään?] ''Tieteessä tapahtuu'' 1/2005.</ref> PISA-testin eri osa-alueiden kärkimaita ovat [[Singapore]], [[Japani]], [[Hongkong]], [[Macao]], [[Taiwan]], [[Etelä-Korea]], [[Kiina]], [[Suomi]], [[Viro]] ja [[Kanada]].<ref>http://factsmaps.com/pisa-worldwide-ranking-average-score-of-math-science-reading/</ref> Vastaavasti aasialaisamerikkalaiset ovat yliedustettuina [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaisten]] yliopistojen opiskelija-aineksessa,<ref>http://harvardpolitics.com/united-states/fact-under-fiction-asians-affirmative-action-and-college-admissions/</ref> ja vuonna 2018 [[Harvardin yliopisto]]
==Vertailumenetelmät==
Rivi 12:
==Rotujen väliset erot älykkyystutkimuksissa==
Rodun ja älykkyyden tutkimuksen kiistanalaisuus juontaa juurensa 1900-luvun alkupuolelta lähtien Yhdysvalloissa ja muutamissa muissa [[Teollisuusmaa|teollisuusmaissa]] tehtyihin älykkyystutkimuksiin. Teollisuusmaissa tehtyjä tutkimuksia voidaan pitää luotettavimpina, koska niistä voidaan sulkea pois [[Kehitysmaa|kehitysmaissa]] mahdollisten ympäristöseikkojen, kuten [[Puutostila|ravinnon puutteen]] vaikutus tuloksiin.
Lähinnä yhdysvaltalaisissa älykkyysmittauksissa [[aškenasijuutalaiset]] ovat saaneet keskimäärin korkeimman pistemäärän, muutaman pisteen jäljessä tulevat [[Itä-Aasia|itäaasialaiset]],
Yhdysvaltojen mustien
===Yhdysvallat===
Yhdysvalloissa keskustelun kohteena on ollut pitkään erityisesti se, että [[Afroamerikkalaiset|afroamerikkalaisen]] väestön keskiarvo älykkyystutkimuksissa on ollut tyypillisesti noin yhden [[Hajontaluku|keskihajonnan]] verran (15 pistettä) valkoisen valtaväestön keskiarvon alapuolella.<ref name="kk2">Neisser et al. (1995), Intelligence: Knowns and Unknowns. Report of a Task Force established by the Board of Scientific Affairs of the American Psychological Association. http://www.lrainc.com/swtaboo/taboos/apa_01.html</ref> Myös [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]ssa mustat saavat
===Maailma===
Samansuuntaisia eroja on
====Aškenasijuutalaiset====
Vaikka aškenasijuutalaiset (keski- ja [[Itä-Eurooppa|itäeurooppalaisperäiset]] juutalaiset) muodostavat vain kolme prosenttia Yhdysvaltain väestöstä, on heille myönnetty 27 prosenttia Yhdysvaltain tieteen [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnoista]] ja 25 prosenttia tietojenkäsittelyalan [[Turing-palkinto|Turing-palkinnoista]]. Vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa<ref>[http://web.archive.org/20050701173331/homepage.mac.com/harpend/.Public/AshkenaziIQ.jbiosocsci.pdf]</ref> esitetään [[hypoteesi]], että aškenasijuutalaisten korkea älykkyys saattaa johtua [[luonnonvalinta|luonnonvalinnasta]]. Gregory Cochranin, Henry Harpendingin ja Jason Hardyn tutkimuksen mukaan Euroopan juutalaiset eivät saaneet [[Keskiaika|keskiajalla]] tehdä tavallista työtä kuten [[Maanviljely|maanviljelyä]] vaan suureksi osaksi työskentelivät [[meritokratia|meritokraattisissa]], korkeaa älykkyysosamäärää vaativissa toimissa kuten kauppiaina ja [[Laina|rahanlainaajina]]. Hyvin menestyneillä yksilöillä oli eniten [[Sukukypsyys|sukukypsään]] ikään selvinneitä lapsia, joten heidän geeninsä ovat nykyisin paremmin edustettuina juutalaisten perimässä kuin huonosti menestyneiden yksilöiden
==Rotujen väliset erot koulumenestyksessä==
Erot koulumenestyksessä eri rotujen välillä korreloivat hyvin älykkyysosamäärämittausten tulosten kanssa. Yhdysvalloissa on todettu, että 12. luokkaa käyvät afroamerikkalaiset oppilaat suoriutuvat koulussa keskimäärin yhtä hyvin kuin valkoiset 8. luokkaa käyvät oppilaat. Latinalaisamerikkalaisilla tulokset ovat vain hieman parempia kuin afroamerikkalaisilla.<ref>The National Assessment of Educational Progress in the United States</ref>
[[Ekonomisti|Taloustieteilijä]] [[Steven Levitt]]in ja toimittaja [[Stephen Dubner]]in mukaan [[Sosioekonominen asema|sosioekonomisen aseman]] vakioimisen jälkeen afroamerikkalaisten ja valkoisten lasten oppimistulosten ero ei ole havaittavissa viisivuotiailla lapsilla, mutta ero ilmenee jo kaksi vuotta myöhemmin. Syynä tähän voivat olla erot koulujen opetuksen tasossa: afroamerikkalaiset lapset käyvät yleensä kouluja, jotka ovat 60 %:sti mustia ja valtaosa näistä kouluista on tasoltaan huonoja.
Professori Pertti Tötön mukaan Lynnin ja Vanhasen määrittämät valtioiden keskimääräiset älykkyysosamääräarviot ennustavat erittäin hyvin valtioiden menestystä kouluosaamista mittaavassa PISA-testissä, mikä hänestä viittaa siihen, että nämä valtioittaiset älykkyysosamääräarviot olisivat melko oikeita<ref>[http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/totto.pdf Kuvaako älykkyysosamäärä mitään?], Pertti Töttö, Tieteessä tapahtuu 1/2005</ref>.
Rivi 50:
[[American Psychological Association]]in (APA) asettaman työryhmän mukaan etnisten ryhmien mitattujen älykkyyserojen syyt ovat tuntemattomat. Sosiaalisen kerrostuneisuuden ja kulttuurin merkitystä korostavat selitykset saattavat olla paikkansapitäviä, mutta niiden tueksi on hyvin vähän empiiristä todistusaineistoa. Geneettisiin eroihin pohjaaville selityksille ei APA:n raportin mukaan ole lainkaan suoraa empiiristä todistusaineistoa.<ref name="kk2"/>
Väitetään, ettei ero johdu älykkyysosamäärätestin rakenteesta. Sosioekonominen tilanne ei yksinään käy selitykseksi.<ref name="kk2"/> On huomionarvoista, että useimmat tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä teollisuusmaissa. Tutkimuksia ei suoraan voida yleistää koko maapallon tilanteeseen. Amerikan afrikkalaisperäinen väestö ei edusta keskimääräistä otosta Afrikan populaatiosta, ja valtioiden väliset ympäristöolosuhteet vaihtelevat suuresti. Kehitysmaissa tehtyjen
Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa on todettu ruokavalion, jossa ei ole maito- ja lihatuotteita vahingoittavan lapsen kehitystä. Allen antoi kritiikkiä sen jälkeen, kun hän tutkimuksissaan huomasi vain kahden lusikallisen lihaa päivittäin vaikuttavan köyhyydessä elävien afrikkalaislasten psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin oleellisesti. Kahden vuoden tutkimusjakson aikana lasten lihaskehitys lähes kaksinkertaistui ja heidän älyllisissä lahjoissaan tapahtui huimaa kehitystä. Lapsista tuli myös aktiivisempia, puheliaampia ja leikkisimpiä koulussa.<ref>http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288334957134.html</ref>
Yhdysvalloissa on esitetty myös näkemyksiä, että mustien heikko menestys
Samoin on myös katsottu, että rasismi vahvistaa kielteisiä vaikutuksia. John Ogbu<ref>Ogbu 1978, Ogbu 1994</ref> on kehittänyt oletuksen, jonka mukaan musta vähemmistö on Yhdysvalloissa hieman vastaavanlaisessa asemassa kuin muun muassa alemmat [[kasti]]t [[Intia]]n järjestelmässä. Monet kulttuuriantropologit ovat lisäksi esittäneet, että älykkyys on kulttuurillinen käsite. Jotkut kulttuurit arvostavat esimerkiksi suoritusnopeutta ja kilpailua enemmän kuin toiset. Nekin tutkijat, jotka katsovat geneettisten tekijöiden vaikuttavan havaittuihin eroihin, myöntävät ympäristötekijöiden selittävän osaltaan
On myös katsottu olevan perintötekijöistä riippumattomia biologisia seikkoja, joilla on vaikutusta asiaan. Näitä ovat esimerkiksi alipainoisina syntyneiden lapsien määrän kasvu ja rintaruokinnan harvinaisuus mustien keskuudessa verrattuna valkoiseen väestöön. Näillä on katsottu olevan vaikutusta ÄO-eroihin.
Rivi 68:
Tutkimussuuntauksen kritiikki kohdistuu sekä rotumäärittelyjen epätieteellisyyteen että älykkyyden määrittelyn vaikeuteen.<ref>Sternberg, R. J., Grigorenko, E. L., & Kidd, K. K. (2005). Intelligence, Race, and Genetics. American Psychologist, Vol. 60, 46-59.</ref>
Älykkyysosamäärätestejä on kritisoitu ja on kyseenalaistettu niiden pätevyys kognitiivisten kykyjen mittaamisessa.<ref>"intelligence quotient." A Dictionary of Weights, Measures, and Units. Oxford University Press, 2002, 2004. Answers.com 22 Oct. 2007. http://www.answers.com/topic/intelligence-quotient: ''"There is continuing scepticism about IQ tests, and doubts about their objectivity, the innateness of what they measure, and their correlation with meaningful mental ability."''</ref> Niiden on väitetty olevan osin kulttuurisidonnaisia, ja koulutuksen tason on väitetty vaikuttavan tuloksiin. Näin ei-länsimaiset kulttuurit sekä yhteiskunnan alemmat sosiaaliset kerrostumat länsimaisessa yhteiskunnassa olisivat länsimaisiin koulutettuihin ihmisiin verrattuna eriarvoisessa asemassa testejä tehtäessä. Kuitenkin Itä-Aasian kulttuureista esimerkiksi [[Kiina]]n ja [[Japani]]n väestön katsotaan olevan etulyöntiasemassa, koska heidän käyttämänsä kuvakirjoitusjärjestelmä harjaannuttaa ihmisen nuoresta pitäen
On myös huomattu, että nuoremmat sukupolvet saavat vanhempia sukupolvia parempia tuloksia
Älykkyysosamäärän käyttöä kritisoivat ovat syyttäneet menetelmää kulttuuri- ja koulutussidonnaisuudesta ja huomauttaneet mahdollisuudesta harjaantua testien teossa. Nykyisin useat tutkijat ovat kyseenalaistaneet myös ihmisten luokittelun rodun perusteella, koska heidän mukaansa rotu-käsitteellä voidaan selittää vain pieni osa ihmisyksilöiden välisistä geneettisistä eroista.<ref name="Lewotin">{{Verkkoviite | Tekijä=R.C. Lewontin | Nimeke=Confusions About Human Races | Ajankohta=April 20, 2005 | Osoite=http://raceandgenomics.ssrc.org/Lewontin/ | Julkaisija=The Social Science Research Council | Luettu=9.4. 2007| Kieli= {{en}} }}</ref> Muun muassa [[American Anthropological Association]]in ja Yhdysvaltain tiedeakatemian Institute of Medicinen kannanottojen mukaan rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.<ref name="aaa">esimerkiksi: {{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=American Anthropological Association Statement on "Race" | Ajankohta=May 17, 1998 | Osoite=http://www.aaanet.org/stmts/racepp.htm| Julkaisija=American Anthropological Association | Luettu=9.4. 2007 | Kieli= {{en}}}} ''"Physical variations in any given trait tend to occur gradually rather than abruptly over geographic areas. And because physical traits are inherited independently of one another, knowing the range of one trait does not predict the presence of others. For example, skin color varies largely from light in the temperate areas in the north to dark in the tropical areas in the south; its intensity is not related to nose shape or hair texture. Dark skin may be associated with frizzy or kinky hair or curly or wavy or straight hair, all of which are found among different indigenous peoples in tropical regions. These facts render any attempt to establish lines of division among biological populations both arbitrary and subjective."''</ref><ref name="iom">{{Lehtiviite | Tekijä=G M Oppenheimer | Otsikko=Paradigm lost: race, ethnicity, and the search for a new population taxonomy. | Julkaisu=Am J Public Health | Vuosi=2001 | Numero=91(7) | Sivut=1049–1055 }} ''"The Institute of Medicine (IOM) recently recommended that the National Institutes of Health (NIH) reevaluate its employment of “race,” a concept lacking scientific or anthropological justification, in cancer surveillance and other population research."''</ref> Toisaalta rotujaotteluja on puolustettu sillä perusteella, että DNA-analyysilla voidaan luotettavasti luokitella ihmiset ryhmiin, jotka vastaavat pitkälle perinteisiä rotutypologioita.<ref name="rosenberg">{{Lehtiviite | Tekijä=Noah A. Rosenberg,1* Jonathan K. Pritchard,2 James L. Weber,3 Howard M. Cann,4 Kenneth K. Kidd,5 Lev A. Zhivotovsky,6 Marcus W. Feldman7 | Otsikko=[http://www.scienceonline.org/cgi/content/abstract/298/5602/2381 Genetic Structure of Human Populations] | Julkaisu=[[Science]] | Vuosi=2002| Numero=Vol. 298. no. 5602 | Sivut=2381–2385}}</ref>
| |||