Ero sivun ”Reaktiokinetiikka” versioiden välillä

 

On olemassa reaktioita, joissa lopputuotteen konsentraatio vaikuttaa reaktionopeuteen nopeuttavasti tai hidastavasti. Tätä vaikutusta kutsutaan [[autokatalyyttinen reaktio|autokatalyysi]]ksi tai autoinhibiitioksi (vertaa asetaldehydin reaktio). Tämän lisäksi on olemassa suuri joukko muita reaktioita, joiden nopeuslaki ei yksinomaan riipu reaktion lähtöaineista tai lopputuotteista, vaan voi riippua myös jonkin ulkopuolisen ainesosan konsentraatiosta. Tämänlaista ainesosaa kutsutaan [[inhibiittori]]ksi (reaktion hidastaja, reaktion kertaluku on tällöin negatiivinen) tai [[katalyytti|katalyytiksi]] (reaktion kiihdyttäjä).<ref>John W. Moore ja Ralph G. Pearson, Kinetics and Mechanism, 3. painos, (1981), John Wiley & Sons, ISBN 0-471-03558-0</ref> Tämänkaltaisia reaktioita tutkitaan katalyysikinetiikan keinoin.

 

==Muita reaktion kinetiikan määrittämistapoja==

On keskeistä ymmärtää, että reaktiokinetiikan määritys perustuu ennen kaikkea kokeellisiin mittausmenetelmiin, joita käyttäen reaktiolle kirjoitettu nopeuslaki on aluksi eri tavoin toteennäytetty kuvaamaan reaktion kinetiikkaa. Reaktiokinetiikkaa voidaan luotettavalla tarkkuudella arvioida myös kineettisten teorioiden kuten [[siirtymätilateoria]]n avulla ja termokemiallisen kinetiikan menetelmin tai käyttäen laskennollisia menetelmiä (esim. '''''ab initio''''') yhdessä kineettisten teorioiden kanssa.

 

* [[alkeisreaktio]]

* [[Arrheniuksen yhtälö]]

* [[Ketjureaktio (kinetiikka)]]

 

[[Luokka:Kemia]]